community rights

Nepalin kansallisessa metsäpolitiikassa ja paikallisissa yhteisömetsäryhmien metsien hallintasuunnitelmissa ei ole yksiselitteisiä määritelmiä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen biokulttuurisista oikeuksista. Tämän hankkeen puitteissa pyritään vahvistamaan näitä oikeuksia lainsäädännössä sekä eri hallintotasojen politiikkalinjauksissa ja suunnitelmissa.

Hankkeessa on seuraavia ulottuvuuksia:

Nepalin kolmella hallinnon tasolla (liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistaso) huomion pääasiallisena kohteena on ollut infrastruktuurikehitys. Tämä on kuitenkin tapahtunut ilman systemaattista suunnittelua ja ympäristöä vahingoittaen, haitaten mm. kestävää maataloustuotantoa, puhtaan veden saatavuutta ja lisäten haavoittuvuutta luonnontuhoille. Hallinnon eri tasot ovat myös halukkaita saamaan oman osansa paikallisista resursseista – samalla heikentäen käyttäjäryhmien valtaa.

Myanmarin Chin-osavaltion kukkulaisilla ja vaikeapääsyisillä metsäalueilla elävän dai- alkuperäiskansan metsäalueet ovat Myanmarin kansainvälisen avautumisen kautta enenevästi intensiivisen ulkopuolisen teollisen hyödyntämisen uhkaamia. Oikeuksiensa puolustamiseksi dai-kansan johtajat ovat nähneet, että maihinsa liittyvien oikeuksien puolustamiseksi dai-yhteisöjen on keskinäisessä yhteistyössä välttämättä virallisesti kartoitettava asuinalueensa, niiden luonnonolosuhteet sekä perinteiset elämän ja metsien hallinnan muodot.

Kayahin osavaltiossa alkuperäiskansojen maita uhkaa laajaperäinen taloudellisten intressien ohjaama haltuunotto mm. puutuotantoon ja kaivosteollisuuteen. Vain hyvin harvoilla on minkäänlainen rekisteröinti maihinsa.

Hankkeessa kerätään tietoa Myanmarin alkuperäiskansayhteisöjen tämänhetkisestä oikeudellisesta asemasta ja luonnonvarainhallinnan rakenteista ja näihin kohdistuvista paineista. Tarkastelussa on mm. se, miten alkuperäiskansojen tapaoikeudelliset luonnonvarainhallinnalliset rakenteet ja haasteet liittyvät heidän elämäänsä ylläpitäviin ja toimeentuloonsa liittyviin oikeuksiin ja miten nämä oikeudet ovat suhteessa Myanmarin kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Tiedon keruuseen mobilisoidaan koko Burma Environment Working Group verkosto.

Brasilian Amazonian perinteinen keräilijäväestö puolustaa olemassa olevia keräilijäsuojelualueita Brasilian vallassa olevan hallituksen suojelualueisiin kohdistuvan vihamielisen politiikan tuomia uhkia vastaan. Hanke edesauttaa keräilijäväestön sisäistä järjestäytymistä, sen vaikuttamistoimintaa erityisesti kansallisella tasolla, sekä sen yhteistyösuhteiden tiivistämistä muiden samanmielisten sosiaalisten liikkeiden ja kansainvälisten tukijoiden kanssa. Vuonna 2019 järjestetään keräilijäliikkeen alueelliset kokoukset kaikissa Amazônia Legal -alueen yhdeksässä osavaltiossa.

Justiça Ambiental edistää hankkeessa maatalouden kestäviä agroekologisia käytäntöjä välineenä haavoittuvimpien yhteisöjen ruokaturvan vahvistamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Samalla pyritään vahvistamaan yhteisöjen edellytyksiä mukautua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.

Hankkeessa edistetään metsä- ja maankäyttölakien toimeenpanoa keräämällä todistusaineistoa turve- ja metsäpaloista, laittomista hakkuista ja maankäyttörikkomuksista, seuraamalla oikeudenkäyntejä, välittämällä tietoa tapauksista, kampanjoimalla ja kouluttamalla juridisia tarkkailijoita.

Alianza Biodiversidad haluaa hankkeen kautta myötävaikuttaa keskusteluun ja uusien ajatusmallien rakentamiseen nykyisestä luonnonvarojen kestämättömään ylikäyttöön perustuvasta yhteiskuntamallista irtaantumiseksi. Uuden mallin perustana nähdään agroekologiseen pienviljelyyn perustuva tuotanto, perinnetiedon uudelleenarvottaminen, maatiaissiementen puolustaminen, paikallisten markkinoiden vahvistaminen ja ruokasuvereniteetin rakentaminen. Hanke edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen torjumista mm.

Samvad

Samvad on perustettu vuonna 2000. Sen lähtökohdat ovat olleet audio-visuaalisen materiaalin tuottamisessa koulutuksellisesta ja poliittisen vaikuttavuuden näkökulmasta, perustanaan Jharkhandin maaseutuväestön, erityisesti adivasien, oikeudet. Se pyrkii myös tukemaan asiaan liittyvää tutkimustoimintaa ja jakamaan tutkimusten tuloksia sekä dokumentoimaan ja esittämään paikallista ja alueellista kulttuuria je sen ilmenemismuotoja.

South Asian Dialogues on Ecological Democracy, Nepal (SADED-Nepal)

SADED-Nepal on rekisteröitynyt järjestönä vuonna 2011. SADED-Nepal edistää oikeudenmukaista ja demokraattista luonnonvarojen hallintaa, ympäristönsuojelua ja ihmisten mahdollisuuksia ekologisen swaraaj:n kehittämiseen. Ekologinen swaraaj tarkoittaa mahdollisuutta autonomisempaan ja oikeudenmukaiseen päätöksentekoon ja kontrolliin luonnonvarojen käytössä. SADED-Nepalin toimintojen kautta eri toimijat voivat verkostoitua Nepalissa ja Etelä-Aasiassa. Sen toimintamuodot ovat erilaiset dialogit sekä niihin liittyvä julkaisutoiminta.

Sakbe, Comunicación Y Defensa Para El Cambio, Ac

SAKBE on verrattain pieni ja nuori järjestö, se on perustettu vuonna 2011. Toimintaa järjestöllä on ollut kuitenkin jo vuodesta 2007. SAKBE:n perustajia ovat kaksi ympäristöön ja yhteiskunnalliseen kehitykseen erikoistunutta toimijaa ja yksi ympäristöön ja ihmisoikeuksiin erikoistunut asianajaja. SAKBE:n tavoitteena on avustaa haavoittuvia yhteisöjä niiden taistelussa oikeuksiensa toteutumisen puolesta.

Seba Jagat

Seba Jagatin päätavoite on oikeudenmukaisen, kestävän ja osallistavan yhteiskunnan luominen käyttämällä paikallisia voimavaroja ja ihmisten organisointia kunnioittaen jokaisen omanarvontuntoa ja itsekunnioitusta. 

Parivartan Samaj Sevi Sanstha (Parivartan)

Parivartan toimii Chhattisgarhissa Bastarin alueella, missä 2/3 väestöstä on alkuperäiskansaa. Se on vanhin alueen adivasien hyväksi toimivista järjestöistä.

Jagran Jan Vikas Samiti (JJVS)

Jagran Jan Vikas Samiti (JJVS) perustettiin 1990 vastaamaan eteläisen Rajasthanin alkuperäisyhteisöjen syrjittyyn asemaan, jossa he elävät vailla hyötyjä hallinnollisista tuista tai alueen kehitysohjelmista. Alue on ekologisesti herkkää, Tharin autiomaan laitamilla, ja sen alkuperäiskulttuurit ovat sopeutuneet herkän elinympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen osana perinteisiä elinkeinojaan. JJVS:n tavoitteena on tarjota välineitä ja tietoja paikallisille alkuperäisyhteisöille, niin että ne voivat voimaantua.

Disha Samaj Sevi Sanstha

Dishan tavoitteena on toimia tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen perustuvan kestävän yhteiskunnan aikaansaamiseksi:

- Tehdä yhteisöt valmennuksen, vaikuttamistyön, verkostoitumisen ja osallistumisen kautta kykeneviksi kestävään ja itsehallinnolliseen alueensa voimavarojen käyttöön ja oikeuksiensa toteuttamiseen

- Edistää ihmisten osallistumista luonnonvarojensa suojeluun ja adivasien, naisten, daliittien ja muiden marginalisoitujen ryhmien tietoisuutta oikeuksistaan

CAFAT

CAFAT (Collective for Action of Forest Adivasi in Tamil Nadu) on paliyan-heimojen alueella Tamil Nadun lounaisosissa (Madurain, Thenin, Dindugalin, Virudhunagarin ja Thirunelvelin metsäalueilla) toimivien 5 järjestön verkosto. Paliyaneihin kuuluu n. 6000 perinteisiltä elinehdoiltaan metsästäjä-keräilijöihin kuulunutta perhettä eteläisten Länsi-Ghatien vuoristossa Tamil Nadussa ja Keralassa.

CAFAT on perustettu edistämään paliyanien kansanliikettä oikeuksiensa vahvistamiseksi ja siihen kuuluvat järjestöt ovat: 

BKS Kodagu

BKS Kodagu koostuu jenukuruba, bettakuruba, malekudiya, (pani-)yarava ja soliga -adivasien toiminnasta Kodagun alueella Karnatakassa. Adivasit ovat eläneet Kodagun metsissä ikimuistoisista ajoista asti, mutta tähän asti heille ei ole tunnustettu oikeuksia maihin ja metsiin, ja heiltä on evätty perinteisten elinehtojensa lisäksi myös modernin ihmisarvoisen elämän perusvälttämättömyydet. BKS Kodagun hankkeen tilijärjestönä toimii Coorg Organisation for Rural Development (CORD).

Adiwasi Samta Manch

Adiwasi Samta Manch (ASM) on adivasi-naisten johtama järjestö, joka toimii Chhattisgarhissa, Bastarissa, edistäen alueen heimoyhteisöjen arvojen ja niiden elämän ihmisarvon toteutumista. Sekä ASM:n hallitus että työntekijät koostuvat pääasiassa adivasi-naisista.

Sivut

8.3.2016

Hondurasilaisen alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavan COPINH-järjestön johtohahmo Berta Cáceres murhattiin kotiinsa maaliskuun kolmannen päivän vastaisena yönä. Hän oli kansainvälisesti tunnettu aktivisti ja sai Goldman -ympäristöpalkinnon erityisesti lenca-alkuperäiskansan kanssa tekemästään työstä. Yhteisöt haluavat suojella Gualcarque-jokea Agua Zarca -vesivoimahankkeen vaikutuksilta.

4.3.2016

Siemenpuu-säätiö esittää
SÄRJETTY MAA

''Ihmisille on tullut tarpeita. Tai ei niitä noin vain ole tullut. Niitä on syötetty ihmisille. Pitää olla monta autoa pihalla ja isot talot. Pakkohan siinä on haalia ja hyväksikäyttää, että sellainen onnistuu.''

3.6.2014

PRESS RELEASE:
NO TO PROSAVANA
National Campaign

Sivut

Intian alkuperäiskansat ahdingossa koronaviruksen sulkutoimien vuoksi

12.5.2020

[Kari Bottas] Intiassa on koronaviruspandemian johdosta otettu käyttöön äärimmäisen ankarat sosiaalisen vuorovaikutuksen rajoitustoimet. Taudin leviämisen pysäyttämiseksi toimet ovat lähtökohtaisesti perusteltuja, mutta rajoitukset muodostavat hyvin vakavan uhkan Intian alkuperäiskansojen toimeentulolle.

"Jos lapsi ei itke, äiti ei anna maitoa" - seurantamatkakuulumisia Intiasta

23.10.2019

[Kari Bottas ja Tikli Loivaranta] Saavumme läntisen Odishan Kandhamalin piirikunnan alueella sijaitsevaan Kutia khond –heimon kylään, jossa meidät otetaan vastaan perinteisten rumpujen soiton säestämänä. Kokoonnumme kylän keskellä olevan puun alle. Läsnä on ehkä neljäsosa kylän 325 asukkaasta – miehiä, naisia ja paljon lapsia. Kyläläiset kertovat meille perinteisestä kiertokaskiviljelystä, jossa metsästä kasketaan pieni alue, ja siemenet kylvetään tuhkan ravitsemaan maahan muokkaamatta maata.

Amazonian keräilijäväestön tulevaisuudennäkymiä Bolsonaron ajan Brasiliaan

21.5.2019

[Jenni Etelämäki] Toukokuun alussa Helsingissä vierailivat Brasilian kansallisen keräilijäväestön liiton CNS:n edustajat, puheenjohtaja Joaquim Belo ja kansainvälisten suhteiden neuvonantaja Juan Carlos Carrasco. Suomen sosiaalifoorumissa 5.5.2019 järjestetyssä yleisötapahtumassa kuultiin Belon kertomana Amazonian keräilijäväestön näkökulmia ilmastonmuutokseen ja Bolsonaron ajan Brasiliaan.