Meneillään olevat hankkeet

Hanke toteutetaan 94 kylässä Chhattisgarhin osavaltiossa Kankerin ja Kondagaonin piirikunnissa. Siinä tuetaan pardhi-adivasien toimintaa oikeuksiensa ja toimeentulonsa puolesta. Pardhit ovat perinteisesti nomadinen (vaelteleva) metsästäjä-keräilijäheimo. Pardhit ovat olleet erittäin hyljityssä ja alistetussa asemassa jo Intian siirtomaakaudelta lähtien. Heitä on kohdeltu lainsuojattomina, jotka ovat joutuneet lähes kaikkien – myös muiden adivasiryhmien – syrjimäksi. Perinteinen toimeentulonlähde heille ovat olleet bambukäsityöt.

Alianza Biodiversidad haluaa hankkeen kautta myötävaikuttaa keskusteluun ja uusien ajatusmallien rakentamiseen nykyisestä luonnonvarojen kestämättömään ylikäyttöön perustuvasta yhteiskuntamallista irtaantumiseksi. Uuden mallin perustana nähdään agroekologiseen pienviljelyyn perustuva tuotanto, perinnetiedon uudelleenarvottaminen, maatiaissiementen puolustaminen, paikallisten markkinoiden vahvistaminen ja ruokasuvereniteetin rakentaminen. Hanke edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen torjumista mm.

MEE Netin vuosien 2018-20 hanke on jatkoa järjestön aiemmalle työlle Mekong, Salween ja Irrawaddy –suurjokien alueella Mekong-maissa ja keskittyy hankekaudella työhön Myanmarissa. Myanmarissa kansalaisyhteiskunnalla on vielä mahdollisuus vaikuttaa maan keskeisiin energiapoliittisiin lakeihin esim. paikallisen ja kestävän sähköntuotannon edistämiseksi osavaltiotasolla.

Hankkeessa tuetaan valittujen yhteisöjen kapasiteettia Nagoyan pöytäkirjan geenivarojen saatavuuteen ja hyötyjen jakoon liittyvässä kansallisessa prosessissa, vahvistetaan alkuperäiskansajohtajien kapasiteettia biokulttuurisen yhteisöprotokollan laatimisessa ja toteuttamisessa, kerätään tietoa biokulttuurisen protokollan laatimiseksi, kehitetään genderstrategia ja vaikuttamissuunnitelma käynnissä olevaa lakiuudistusprosessia varten, jaetaan kokemuksia kansallisesti ja kansainvälisellä tasolla YK:n biodiversiteettisopimuksen sekä yritysten sitovia velvollisuuksia koskevien neuvottelujen puit

Hankkeessa toteutetaan aloitustyöpaja kahden mukana olevan paikallisyhteisön kanssa, kehitetään SDI:n olemassaolevia maankartoitusoppaita, kartoitetaan yhteisöjen maankäyttöä ja luonnonvaroja, dokumentoidaan yhteisöjen maankäytön normeja, kehitetään yhteisöjen tietoisuutta siitä miten toimia maanhankinnasta kiinnostuneiden investoijien suhteen, tuotetaan viestintämateriaalia ja radio-ohjelmia teemasta, analysoidaan hankkeen opit ja jaetaan ne kansallisten sekä kansainvälisten päättäjien kanssa.

Hankkeessa valtavirtaistetaan Chepkitalen ogiekien yhteisösäännöstöt paikallisten koulujen opetuksessa tuottamalla oppimateriaalia niihin liittyen. Maakuntatasolla neuvotellaan maakuntahallituksen kanssa, jotta se antaisi yhteisösäännöstölle lainvoimaisen statuksen. Sitä varten palkataan juristi laatimaan lakiluonnos. Kansallisella tasolla tehdään selvitys siitä, missä määrin Kenia on toimeenpannut YK:n biodiversiteettisopimusta, erityisesti sen artikloja 8j ja 10c.

Hankkeessa koulutetaan viiden yhteisömetsätaloutta harjoittavan yhteisön jäseniä biokulttuurisiin yhteisöprotokolliin liittyvästä kansallisesta ja kansainvälisestä juridisesta kontekstista. Samoissa yhteisöissä dokumentoidaan biokulttuurista elämänperintöä, laaditaan biokulttuuriset yhteisöprotokollat ja järjestetään paikallistason kampanjoita biokulttuuristen oikeuksien vaatimiseksi. FECOFUNin ja paikallisyhteisöjen edustajat osallistuvat YK:n Biodiversiteettisopimuksen kokouksiin yhteisöprotokolliin liittyvien kokemusten jakamiseksi.

Hankkeen päätavoitteena on biokulttuurisen monimuotoisuuden ja kestävien toimentulon edellytysten vahvistaminen. Hankkeen välittömänä tavoitteena on lisätä yhteisöjen tietoisuutta metsä- ja maaoikeuksistaan sekä vahvistaa yhteisöjen edellytyksiä metsien kestävälle hyödyntämiselle.

EKOenergian ilmastorahaston kanssa yhteistyössä rahoitetussa hankkeessa asennetaan BettaFour aurinkosähkövalaistus yhteensä 130 kotitalouteen syrjäisissä Kwadlakusen ja Esikhuthwanenin kylissä KwaZulu-Natalin maakunnan pohjoisosassa, mikä on Etelä-Afrikan köyhintä ja marginalisoiduinta aluetta rotusortoajan jäljiltä. Sähkön saanti on tärkeää maaseudun köyhille, sillä se vähentää etenkin naisten työtaakkaa, parantaa elinoloja ja parantaa koulunkäynnin tuloksia.

EKOenergian ilmastorahaston kanssa yhteistyössä rahoitetussa hankkeessa tarjotaan uusiutuva ja uusi edullisen sähkön lähde vähävaraisille palestiinalaisille hyödynsaajille, jotka joutuvat ostamaan tällä hetkellä Israelista Lähi-Idän kalleinta sähköä, jota tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Sivut