Oikeudenmukainen siirtymä ekologiseen demokratiaan

Oikeudenmukainen siirtymä viittaa tapaan tehdä ekologisesti tarvittavat muutokset, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen siten, että samanaikaisesti tuetaan työllisyyttä ja sosiaalista kestävyyttä. Ekologinen demokratia puolestaan kuvaa toivotun yhteiskunnan piirteitä, ekologisesti kestävää, demokraattista ja sosiaalisesti tasa-arvoista yhteisöä ja maailman järjestelmää.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030 rohkaisevat kansalaisyhteiskunnan toimijoita työskentelemään järjestelmätasolla ja puuttumaan maailman ympäristö- ja sosiaalisten ongelmien juurisyihin. Ei ole riittävää toimia yhden tai jopa kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen erikseen. Tarvitaan lähestymistapa, jolla saavutetaan kaikkia tavoitteita yhtä aikaa.

Siemenpuu uskoo, että osa sen työstä on vaikuttavuuden varmistamiseksi syytä suunnata tärkeimpien ongelmien juurisyiden analysoimiseen ja negatiiviset kehityskulut myönteisiksi muuttavien politiikkaehdotusten ja kansalaisvaatimusten tuottamiseen. Paikallisella tasolla on vilkasta ja määrätietoista vastarintaa kehityshankkeille, jotka syrjäyttäisivät paikallisyhteisöjä niiden kestävistä elinkeinoistaan ja tuhoaisi arvokkaita luonnon ekosysteemejä. Usein yhteisöt ovat onnistuneet pysäyttämään tai muuttamaan sellaisia hankkeita. Jos maailmanlaajuinen kysyntä luonnonvaroille jatkaa kuitenkin kasvuaan, tuollaiset puolustustulokset aiheuttavat vain lisää painetta muille alueille. Siksi on tarpeellista haastaa globaali kysyntä ja kehitysmalli, joka kuluttaa luonnonvaroja entistä enemmän.

 

Tämä haastaminen on parasta tehdä sellaisena vuoropuheluna, jossa kansalaisyhteiskunnan toimijat ja kansanliikkeet ovat keskeisessä asemassa. Tässä voimaannuttavassa prosessissa tärkeä rooli on myös tutkijoilla ja intellektuelleilla, jotka voivat tuoda syvän ymmärryksen ja selkeän artikuloinnin monimutkaisille asioille. Ymmärrykset globalisoidun ylikulutuksen tuhoavista rakenteista pitää yhdistää paikallisiin ymmärryksiin siitä, miten yhteisöt voivat parhaiten elää, puolustaa ja ylläpitää paikallista kestävää elämää. Taloudelliset toimijat osuuskunta- ja solidaarisuustalouspiireistä ovat tärkeitä, mutta yhteistyötä tarvitaan myös poliittisten johtajien ja virkamiesten kanssa, joilla on kokemusta siitä, kuinka sosiaalinen muutos on myös tarpeen valtasuhteiden verkostoissa.

Tunnus ’oikeudenmukainen siirtymä ekologiseen demokratiaan’ kuvaa kansalaisten vaatimusta tasa-arvoisesta yhteiskunnan muutoksesta, ja tavasta ratkaista käsillä oleva ekologinen ja kehityskriisi. Keskustelut ympäristö- ja työväenliikkeiden välillä on luonut oikeudenmukaisen siirtymän lähestymistavan muutostyöhön, joka edistää samalla aikaa ympäristönsuojelua, työllisyyttä ja muita sosiaalisia hyötyjä. Oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteena oleva ekologinen demokratia tuo ympäristönäkökulman kokonaisvaltaiseen demokratiaan, jossa yhdistyvät samaan kehykseen elämän kaikki osa-alueet: poliittinen, kulttuurinen, taloudellinen, sosiaalinen, sukupuolellinen ja ekologinen. Muutos ekologiseen demokratiaan olisi suuri hyppäys eteenpäin nykyisestä järjestelmästä, missä valituilla edustajilla on vain rajattu toimintakenttä markkinavoimien suhteettoman suuren voiman vuoksi.

Siemenpuun kumppanit ovat aktiivisesti olleet luomassa kansalaisyhteiskunnan kestävän kehityksen vaihtoehtoja. Etelä-Aasiassa työ on keskittynyt kokonaisvaltaisen demokratian (swaraaj) ideaan ekologisen demokratian ollessa erityisenä painopisteenä. Latinalaisessa Amerikassa tavoitteena on ollut pyrkiä saamaan kaikille hyvä elämä (buen vivir, vivir bien) keskeiseksi sosiaaliseksi tavoitteeksi kapeampien tavoitteiden, kuten talouskasvun tilalle.

 

Maailman sosiaalifoorumi –tapahtumat ja prosessit ovat keskeisiä paikkoja, missä ideoita on kehitetty ja edistetty ja ne ovat tukeneet muita sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisempien paradigmojen, kuten solidaarisuustalouden ja yhteisvaurauden, liikkeen rakentamista. Brasiliasta lähteneenä liikkeenä Maailman sosiaalifoorumilla on ollut merkittävä rooli kansalaisyhteiskunnan keskusteluiden ja globaalien tavoitteiden asettamisessa, ja se on poikinut monia konkreettisia toimijoita, kuten vero-oikeudenmukaisuutta ajavan Tax Justice Networkin. Kansalaisyhteiskunnan toimijat niissä yhteiskunnissa ja yhteisöissä, joissa perustarpeet voidaan toteuttaa hyväksyttävällä ekologisella jalanjäljellä, ovat hyvässä asemassa vaatiessaan ekologiseen demokratiaan liittyviä vaatimuksia ja ohjatessaan maailman ylikuluttavia kansoja ja kansanosia kestävälle polulle.

Siemenpuun tavoitteena on edistää kansanliikkeiden ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden keskustelua, kehittämistyötä ja esityksiä yhteiskunnallisista ratkaisuista ja järjestelmätason kehitysvaihtoehdoista paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Siemenpuulla on kokemusta tällaisen toiminnan tukemisesta, ja jatkossa Siemenpuu pyrkii vahvistamaan yhteistyötä ja koordinaatiota eri aloitteiden välillä. Rahoitus suunnataan järjestelmätason muutoksen ideoiden ja vaihtoehtojen edistämiseen sekä paikallisella että globaalilla tasolla.

Lue lisää Siemenpuun kehitysyhteistyöohjelmasta 2018-2021. Lue myös tausta-artikkelit buen viviristä ja kaivannaistaloudesta. Tämä rahoituskokonaisuus pohjautuu Siemenpuun kokemuksiin entisista SADED-ohjelmasta ja Globaali dialogi –ohjelmasta.

Sorry no projects available.

Sorry no organisations available.