Metsä- ja rannikkoekosysteemien suojelu ja kestävä käyttö

Jäljellä olevien trooppisten metsien ja rannikkoekosysteemien suojeleminen on erittäin tärkeää niiden sisältämien hiilivarantojen ja biologisen monimuotoisuuden takia, niiden luomien elinympäristöjen ja kulttuurisen pohjan kannalta sekä luonnon itseisarvon vuoksi.

Pelkästään Indonesiassa ja Brasiliassa, huolimatta maiden monista positiivisista toimista ja sitoutumisesta metsäkadon pysäyttämiseen, noin 1,3 miljoonaa hehtaaria metsää katoaa vuosittain. Syinä tähän ovat etupäässä metsänhakkuut, maankäytön muuttaminen sellun ja palmuöljyn tuotantoa varten, laiduntaminen sekä muut ihmisen aiheuttamat toimet. Turvesoihin ja muihin trooppisiin metsiin sitoutuneen hiilivaraston pieneneminen on vienyt Indonesian ja Brasilian suurimpien hiilidioksidipäästäjien joukkoon. Näiden päästöjen pysäyttäminen on elintärkeää ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Myös rannikoiden ekosysteemit heikentyvät huolestuttavalla vauhdilla. Esimerkiksi Indonesiassa 30-40 prosenttia mangrovemetsistä ja meriruohikoista on menetetty viime vuosikymmenten aikana, etupäässä saastumisen, rakentamisen, suuren mittaluokan kalan- ja katkaravun viljelyn, tuhoisien kalastusmenetelmien, maanvaltauksen ja metsäkadosta johtuvan sedimentaation vuoksi.

Tämä rahoitusteema jatkaa Siemenpuun aiempaa työtä, jota se on tehnyt trooppisten metsien suojelua edistävien järjestöjen kanssa Brasilian Amazoniassa ja Indonesiassa. Molemmissa maissa on nähty positiivisia esimerkkejä metsäalueiden osoittamisesta yhteisöpohjaiseen suojeluun ja kestävään käyttöön. Siemenpuu on tukenut metsien yhteisöpohjaiseen hallintaan liittyvää vaikuttamistyötä sekä paikallisten järjestöjen ja yhteisöorganisaatioiden kapasiteetin vahvistamista.

 

Brasiliassa Amazonian keräilijäväestön liike, alun perin kuminkerääjäliikkeenä tunnettu, alkoi vaatia keräilijäreservaattien perustamista vuonna 1985. Heidän visiossaan reservaatit olivat osa ekologista maatalousreformia, jonka avulla syrjityt ja metsistä riippuvaiset yhteisöt voisivat saada toimeentulon ja taata metsien säilymisen. Nykyäänkin keräilijäyhteisöt jatkavat kestävää elämää keräilytuotteiden avulla. Keräilijäreservaatit kattavat nykyään noin 42 miljoonan hehtaarin alan Amazonian alueella, mutta yhteisöjen maanhallintavaatimuksia on tehty kaksinkertainen määrä. Keräilijäliike vaatii uusien alueiden vahvistamisen lisäksi käyttölupien myöntämistä, metsänhoitosuunnitelmien vahvistamista, kolmansien osapuolten aseman ratkaisemista sekä keräilijöiden elinkeinojen kehittämistä maassa, jossa ympäristöteemojen painoarvo päätöksenteossa on heikentynyt nopeasti.

Indonesiassa Siemenpuu on tukenut ympäristöjärjestöjä etenkin niiden toimissa paljon hiiltä sisältävien suo- ja muiden sademetsien suojelussa, alkuperäiskansojen ja muiden metsäyhteisöjen oikeuksien edistämisessä sekä kestävien elinkeinojen tukemisessa vuodesta 2003 lähtien. Iso osa tuesta on suunnattu Riaun maakuntaan Sumatralle, missä Siemenpuun tuki on osaltaan auttanut 1,25 miljoonan hehtaarin laajuisen suometsäalueen suojelemisessa hakkuilta ja niiden muuttamiselta istutusmetsiksi.

Muualla Indonesiassa Siemenpuun tuki on edistänyt yhteisöpohjaista metsänsuojelua ja -hoitoa sosiaalisen metsätalouden (hutan desa ja hutan adat) menetelmillä, kouluttamalla ja tukemalla nuoria aktivisteja sekä julkisen näkyvyyden saamiseksi mediakampanjoilla, lyhytfilmeillä ja muilla julkaisuilla. Vuosina 2016-2017 tukea annettiin pilottihankkeiden kautta myös yhteisöpohjaiseen mangrovensuojeluun Etelä-Sumatralla, Länsi- ja Itä-Kalimantanilla sekä Pohjois-Sulawesillä. Siemenpuu on tukenut Forest Watch Indonesian koordinoiman mangrovensuojeluun liittyvän järjestöverkoston perustamista.

 

Siemenpuu edistää metsä- ja rannikkoekosysteemien suojelua sosiaalisesti kestävästi ja huomioiden näistä ekosysteemeistä riippuvaisten alkuperäis- ja muiden paikallisyhteisöjen oikeudet. Tavoitteena on tukea sellaisia parhaita käytäntöjä ja yhteiskuntapolitiikkaa, jotka auttavat pysäyttämään metsäkadon ja luonnonvarojen köyhtymisen sekä edistävät yhteisöjen oikeuksia kestäviin elinkeinoihin. Trooppisten sademetsien lisäksi nostetaan esiin soiden, mangrovemetsien ja meriruohikoiden merkitystä myös globaalin hiilenkierron kannalta.

***

Lue lisää Siemenpuun kehitysyhteistyöohjelmasta 2018-2021. Lue myös tausta-artikkeli metsistä ja tutustu Metsän jäljillä -kirjaan. Tämä teemakokonainaisuus perustuu entisen Indonesia-ohjelman ja Latinalaisen Amerikan ohjelman kokemuksille.

13.5.2019

Brasilian Amazonian perinteinen keräilijäväestö puolustaa olemassa olevia keräilijäsuojelualueita Brasilian vallassa olevan hallituksen suojelualueisiin kohdistuvan vihamielisen politiikan tuomia uhkia vastaan. Hanke edesauttaa keräilijäväestön sisäistä järjestäytymistä, sen vaikuttamistoimintaa erityisesti kansallisella tasolla, sekä sen yhteistyösuhteiden tiivistämistä muiden samanmielisten sosiaalisten liikkeiden ja kansainvälisten tukijoiden kanssa. Vuonna 2019 järjestetään keräilijäliikkeen alueelliset kokoukset kaikissa Amazônia Legal -alueen yhdeksässä osavaltiossa.

3.12.2018

Hankkeessa järjestetään kylätason koulutustyöpajoja yhteisöoikeuslain säädöksistä, jaetaan yhteisömetsätalouselinten ja kyläkokouksen edustajille kopioita säädöksistä, koulutetaan Vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatteesta (FPIC) liittyen metsävarojen hallintaoikeuden siirtämiseen tai siitä luopumiseen, vahvistetaan yhteisön metsänhallintarakenteiden roolia ja vastuuta yhteisön metsien hallinnassa sekä sukupuolten tasa-arvon toteuttamisessa, tuetaan yhteisöä niin teknisesti kuin taloudellisesti sen metsänhoitosuunnitelman kehittämisessä ja toimeenpanossa, tuetaan kansall

5.11.2018

Hankkeessa lisätään kohdealueen asukkaiden tietoisuutta mangrovemetsien tärkeydestä, ennallistetaan mangrovemetsiä kahdessa kohdekylässä, vahvistetaan kylien kalastajien osuuskuntien kapasiteettia, koulutetaan kalastajia kalankasvatuksessa, jalostuksessa ja markkinoinnissa sekä tarjotaan heille intensiivistä neuvontaa ja ohjausta.

5.11.2018

Hankkeessa suojellaan mangrove- ja turvesuometsiä yhteisömetsätaloutta edistämällä: tapaamalla alueellisia metsäviranomaisia, järjestämällä työpajoja yhteisömetsätalouden käytännöistä ja tarkastamalla kuuden hankekylän metsäalueet maastossa. Kyläyhteisöjen kapasiteettia hallinnoida kyliensä metsäorganisaatiota vahvistetaan kouluttamalla kylien metsänhallintayksiköitä johtamisessa ja hallinnossa sekä metsäpalojen ennaltaehkäisyssä ja turvamekanismeissa.

21.6.2018

Hankkeessa edistetään metsä- ja maankäyttölakien toimeenpanoa keräämällä todistusaineistoa turve- ja metsäpaloista, laittomista hakkuista ja maankäyttörikkomuksista, seuraamalla oikeudenkäyntejä, välittämällä tietoa tapauksista, kampanjoimalla ja kouluttamalla juridisia tarkkailijoita.

18.11.2015

Hankkeessa jatketaan Rejang Lebongin alueella Sumatran lounaisosassa paikallisyhteisöjen metsäoikeuksien lisäämistä, joka edesauttaa uudisraivauksen uhkaamien suojelualueiden metsäpeitteisenä säilymistä sekä paikalliselinkeinojen kehittämistä. Hankkeessa mm. avustetaan kyliä saamaan HKm-yhteisömetsälupia. Alueen metsäpeitteisyys halutaan säilyttää, mutta samalla turvata paikallisten ihmisten mahdollisuus kestäviin elinkeinoihin. Tuloksina odotetaan HKm-lupavalmiutta neljän kylän metsäalueille. Ja että hankealueen metsäpeitteisyys säilyy.

CNS on vuonna 1985 perustettu, alun perin kuminkerääjien oikeuksien puolustamiseen keskittynyt kansanliike. Kuminkerääjät ovat olleet Brasilian Amazonian huono-osaisin maataloustyöläisten joukko. Sittemmin CNS on laajentunut puolustamaan myös muiden Brasilian Amazonian keräilijäyhteisöjen asemaa. Se tavoittelee ekologista maatalousreformia, keräilijäreservaattien perustamista, metsien ja luonnonvarojen suojelua reservaattien alueella, niissä asuvien ihmisten elämänlaadun parantamista, järjestäytymistä sekä oikeuksien toteutumista. CNS:n vaatimuksiin kuuluvat mm.

Jikalahari on Riaun ympäristöjärjestöjen katto-organisaatio, joka perustettiin 29 järjestön toimesta vuonna 2002. Jikalaharin missiona on kamppailla Riaun jäljellä olevien metsien pelastamiseksi ja paikallisyhteisöjen metsäluonnonvaroihin liittyvien etujen puolustamiseksi. Jikalaharin keskustoimistolla on myös omaa hanketoimintaa, ja vaikuttamistyöstä on tullut sen vahvuus.

21.5.2019

[Jenni Etelämäki] Toukokuun alussa Helsingissä vierailivat Brasilian kansallisen keräilijäväestön liiton CNS:n edustajat, puheenjohtaja Joaquim Belo ja kansainvälisten suhteiden neuvonantaja Juan Carlos Carrasco. Suomen sosiaalifoorumissa 5.5.2019 järjestetyssä yleisötapahtumassa kuultiin Belon kertomana Amazonian keräilijäväestön näkökulmia ilmastonmuutokseen ja Bolsonaron ajan Brasiliaan.