Siemenpuun kehitysyhteistyöohjelma 2018-2021

Siemenpuu  - kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö sr:n ohjelma 2018-2021 on jatkoa vuodesta 2002 ulkoasiainministeriön tuella toteutetulle toiminnalle kehitysmaiden ympäristö- ja demokratia-aloitteiden rahoittajana ja kehitysviestijänä Suomessa. Siemenpuun toiminta vahvistaa Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista.
 
Siemenpuun kehitysmaissa rahoittamat hankkeet vähentävät köyhyyttä ja epätasa-arvoisuutta sekä rajoittavat luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ja ilmastopäästöjä. Hankkeet ovat paikallisten järjestöjen omia, niiden itsensä suunnittelemia ja toteuttamia aloitteita. Tällä ohjelmakaudella Siemenpuu kutsuu hakemuksia viiden rahoituskokonaisuuden kautta:

  • Ilmasto- ja energiaoikeudenmukaisuus
  • Maaseudun naiset ja ruokasuvereniteetti
  • Metsä- ja rannikkoekosysteemien suojelu ja kestävä käyttö
  • Metsäyhteisöjen biokulttuuriset oikeudet
  • Oikeudenmukainen siirtymä ekologiseen demokratiaan

 
Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen on mukana läpileikkaavana toimintona koko ohjelmassa. Myös ihmisoikeusperustaisuus, naisten oikeuksien ja aseman vahvistaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden suojelu näkyvät kaikissa rahoituskokonaisuuksissa.
 
Hankkeita rahoitetaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Keskeisiä maita ovat Brasilia, Indonesia, Intia, Mali, Myanmar ja Nepal, joista kaikista Siemenpuulla on pitkäaikaista kokemusta ja asiantuntemusta. Siemenpuulla on vahvat verkostot maatasolla ja kansanvälisesti muihin samoissa kysymyksissä vaikuttamis- ja rahoitustoimintaa tekeviin tahoihin.
 
Ohjelmakaudella 2018-2021 Siemenpuu rahoittaa 30-50 hanketta. Tavoitteena on rahoitettavien hankkeiden kautta muun muassa vahvistaa yli 50 000 pienituloisen hyödynsaajan oikeuksien toteutumista sekä lisätä suojelun ja kestävän käytön piirissä olevia alueita vähintään 50 000 hehtaarilla. Tavoitteiden toteutumista Siemenpuu tukee myös viestintätyöllä Suomessa. Viestintä lisää suomalaisten ymmärrystä kehitysyhteistyön ja -politiikan merkityksestä ja tärkeydestä.
 

Ilmastonmuutosta pidetään aikamme suurimpana ympäristöongelmana. Energiapolitiikka puolestaan nojaa usein suuriin infrastruktuurihankkeisiin, joihin liittyy usein ihmisoikeusloukkauksia ja ekologista tuhoa. Onkin tärkeää nähdä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen laajassa ekologisessa ja ihmisoikeusperustaisessa viitekehyksessä. Siemenpuun tavoitteena on edistää sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestäviä energiaratkaisuja sekä politiikkatasolla että paikallisyhteisöissä.  Näitä ovat esimerkiksi päätöksentekijöihin kohdistuva vaikuttamistyö, kansalaisjärjestöjen omien vaihtoehtoisten energiasuunnitelmien laatimien sekä yhteisöpohjainen ja -omisteinen sähköntuotanto, joka parantaa erityisesti naisten asemaa.

Suurinvestoijien tekemät maakaappaukset ovat syrjäyttäneet miljoonia pienviljelijöitä mailtaan – samalla pienviljelijät joutuvat kohtaamaan nopeasti muuttuvan ilmaston. Naiset kamppailevat identiteetistään pienviljelijöinä, viljelemänsä maan omistajuudesta sekä sukupuoleen kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Agroekologiset ruoantuotannon käytännöt suojelevat maatalouden biologista monimuotoisuutta, hillitsevät ilmastonmuutosta ja tukevat siihen sopeutumista. Siemenpuun tavoitteena on tukea näitä maaseudun kestäviä elinkeinoja ja ruokasuvereniteettia pienviljelijöiden omien järjestöjen ja niitä tukevia toimijoiden kautta.  Tuki suuntautuu entistä enemmän naisten aseman parantamiseen osana kestäviä elinkeinoja.

Jäljellä olevien trooppisten metsien ja rannikkoekosysteemien suojeleminen on erittäin tärkeää niiden sisältämien hiilivarantojen ja biologisen monimuotoisuuden takia, niiden luomien elinympäristöjen ja kulttuurisen pohjan kannalta sekä luonnon itseisarvon vuoksi. Siemenpuun tavoitteena on edistää metsien ja rannikkoekosysteemien suojelua sosiaalisesti kestävästi ja huomioiden näistä ekosysteemeistä riippuvaisten alkuperäis- ja muiden paikallisyhteisöjen oikeudet. Trooppisten sademetsien lisäksi nostetaan esiin soiden, mangrovemetsien ja meriruohikoiden merkitystä myös globaalin hiilenkierron kannalta.

Alkuperäiskansat ja perinteiset metsäyhteisöt ovat tärkeitä maailman biologisen monimuotoisuuden ja niihin liittyvien kulttuurien suojelijoita. ’Biokulttuuriset oikeudet’ viittaa yhteisön perinteiseen oikeuteen hoitaa maata, vesiä ja muita yhteisvarantoja – nämä oikeudet tunnustetaan lisääntyvässä määrin kansainvälisessä ympäristölaissa. Ne tunnustavat yhteisön identiteetin, kulttuurin, hallintojärjestelmän, henkisyyden ja elämäntavan sidonnaisuuden yhteisön luonnonympäristöön. Siemenpuun tavoitteena on vahvistaa alkuperäis- ja muiden paikallisten yhteisöjen biokulttuurisia oikeuksia ja kapasiteettia metsien kestävään käyttöön ja suojeluun, ja yhteisöjen mahdollisuuksia osallistua siihen vaikuttavaan päätöksentekoon.

Oikeudenmukainen siirtymä viittaa toiveeseen tehdä ekologisesti tarvittavat muutokset, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen siten, että samanaikaisesti tuetaan työllisyyttä ja sosiaalista kestävyyttä. Ekologinen demokratia puolestaan kuvaa toivotun yhteiskunnan piirteitä, ekologisesti kestävää, demokraattista ja sosiaalisesti tasa-arvoista yhteisöä ja maailman järjestelmää. Siemenpuun tavoitteena on edistää kansanliikkeiden ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden keskustelua, kehittämistyötä ja esityksiä yhteiskunnallisista ratkaisuista ja systeemitason kehitysvaihtoehdoista paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.