Siemenpuu Suomen sosiaalifoorumissa 21.-22.4.2018

Siemenpuu-säätiö osallistuu aktiivisesti  Suomen sosiaalifoorumiin 21.-22.4.2018 ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella (Dagmarinkatu 3, Helsinki). Alla esittelyt Siemenpuun ja kumppaneiden yhdessä järjestämistä tilaisuuksista. Tervetuloa mukaan!

 

Vuoropuhelu järjestelmätason vaihtoehdoista

La 21.4. kello 12:00–13:30

luokka 44 (4. krs)

Uusien vaihtoehtoisten yhteiskuntamallien kehittely on käynnissä monella eri taholla. Vuoden 2008 finanssikriisi, ilmastokaaoksen voimistuvat merkit ja äärimmäisen eriarvoistumisen paljastukset ja muut tapahtumat ovat innostaneet lukuisia kansalaisyhteiskunnan ja tutkimuksen toimijoita tuottamaan uusia aloitteita ja voimistamaan vanhoja haitallisen globaalin kehityksen kääntämiseksi. Siemenpuu-säätiön ekologisen demokratian työryhmä järjestää vuoropuhelun tällaisten aloitteiden esittelyksi ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi.

SSF-tapahtumasivu: https://sosiaalifoorumi.fi/osatapahtuma/vuoropuhelu-jarjestelmatason-vai...

Järjestäjät:
Siemenpuu-säätiö, www.siemenpuu.org

 

Kehitysmaaliikkeen loppu vai tulevaisuus muuttuneessa maailmassa?

La 21.4. kello 14:00–15:30

Jumppasali (pohjakerros)

Piirikeskustelun avauspuheenvuorot: yliopistolehtori Teppo Eskelinen (Jyväskylän yliopisto), asiantuntija Outi Hakkarainen (kehitysavun kattojärjestö KEPA), apulaisprofessori Markus Kröger (Helsingin yliopisto), hallituksen jäsen Laura Kumpuniemi (Kv. solidaarisuustyö), toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro (Siemenpuu) ja yliopistolehtori Eija Ranta (Helsingin yliopisto).

Fasilitointi: puheenjohtaja Liisa Uimonen (Maan ystävät) & jokapaikanaktivisti Olli-Pekka Haavisto (Tampereen Maan ystävät).

Taustaksi ja johdatteluksi aiheeseen: Suomessa kehitysmaaliike syntyi 1960-luvulla ja liikkeen osana kehitysaputoiminta, jota ryhdyttiin myöhemmin kutsumaan kehitysyhteistyöksi. Puoli vuosisataa sitten alkanut liike on kokenut useita mullistuksia, kuten kylmän sodan päättyminen, taloudellisen uuskolonialismin – tai vähintään sen perinnön – muuttuminen formaaleiksi rakenteiksi, planeetan väestömäärän yli kaksinkertaistuminen 3 miljardista 7,6 miljardiin, alkava maailman ruokajärjestelmän kriisiytyminen sekä näihin kaikkiin yhteenkietoutuneena planeetan ekologisen tilan raju heikkeneminen.

Maailma on laadullisesti toisenlaisessa tilanteessa. On siis selvitettävä, mikä on kehitysmaaliikkeen nykytila, tehtävä ja prioriteetti. Vai onko liikkeellä enää tehtävää?

Ympäristökamppailujen keskeisyys pakottaa katseen Etelä-solidaarisuudesta ylikulutukseen Pohjoisessa. Ehkä toiminnan kohde muuttuukin ainakin osittain globaaleihin yhteishyviin. Näin Etelän ihmisten puolustaminen saattaa edellyttää näennäisen paradoksaalisesti katseen kääntämistä pois tiukasti Etelään fokusoituvasta silmäilystä.

Talouden globalisoituminen, siinä muodossa kuin se on toteutunut, on johtanut myös eriarvoisuuden globalisaatioon. Myös siksi asioiden jäsentäminen kategorisesti Pohjoisen ja Etelän välisenä on ongelmallista. Talouden rakenteiden korostaminen viime vuosikymmeneltä lähtien on toisaalta ollut hedelmällistä, mutta samalla se on jättänyt vähemmälle huomiolle ympäristön tilan romahduksen, voimakkaan väestönkasvun ja konfliktien olennaisen yhteenkietoutumisen erottamattomasti integroituneessa maailmassa.

Edellä mainitut yhdessä aiheuttavat lisääntyvää pakolaisuutta, kuten YK:n raportit yksiselitteisesti osoittavat. On siis kysyttävä sitäkin, kykeneekö kehitysmaaliike toimimaan, kun solidaarisuuden kohde tuleekin ”omalle ovelle”?

Samalla kun maailma on kokenut syvällisiä laadullisia muutoksia, myös kehitysmaaliike itsenään on muuttunut liikkeestä kehitysyhteistyön ammatinharjoittamiseksi. Suomen hallituksen leikkaukset ja yleinen toimintatilan väheneminen pakottavat kehitysmaaliikkeen peruskysymysten äärelle. Onko juurille palaaminen vapaaehtoisen liikkeen muodossa yksi vastauksista, vai onko kehitysmaaliikkeen aika loppu maailman muututtua?

Tapahtuma facebookissa: https://www.facebook.com/events/838660546344341/

SSF-tapahtumasivu: https://sosiaalifoorumi.fi/osatapahtuma/kehitysmaaliikkeen-loppu-vai-tul...

Järjestäjät:
Maan ystävät ry, www.maanystavat.fi
Kansainvälinen solidaarisuustyö ry, www.kvsolidaarisuustyo.fi
Siemenpuu-säätiö, www.siemenpuu.org

 

Keskustelu Kirjeitä tulevaisuudesta –keskustelusta

La 21.4. kello 16:00–17:30

luokka 23 (2. krs)

Siemenpuu-säätiö ja Kustannusosakeyhtiö Sammakko julkaisivat viime syksynä kirjeenvaihtokirjan ”Kirjeitä tulevaisuudesta – Ääniä maapallon säästymisestä”. Kirja sisältää dialogeja, joissa etelän ja pohjoisen asukkaat kirjoittavat toisilleen ja pohtivat meitä kaikkia koskettavia ongelmia kuten ilmastonmuutosta ja ympäristötuhon uhkaa, kuuntelevat toisiaan ja etsivät ongelmiin ratkaisuja.

Syksyllä järjestettiin myös Koneen säätiön tukema kirjakiertue, johon osallistuivat suomalaisten kirjeenvaihtajien lisäksi intialainen baiga-alkuperäiskansaan kuuluva Ujayaro Bai, nigerialainen runoilija ja vaihtoehto-Nobeliksi kutsutun Right Livelihood Awardin voittaja Nnimmo Bassey, iranilainen shahsevan nomadiheimosta tuleva tutkija Taghi Farvar, venäläinen ekoyhteisöaktiivi ja tutkija Antonina Kulyasova, filippiiniläinen feministi ja maaoikeusaktivisti Judy A. Pasimio sekä brasilialainen kilombo-yhteisöstä tuleva tutkija ja aktivisti Davi Pereira Júnior.

Sosiaalifoorumin keskustelu jatkaa siitä, mihin kirjassa ja kiertueella päästiin. Avoimeen keskusteluun osallistuvat kirjan toimittanut tutkija-kirjailija Antti Salminen sekä muutamia suomalaisia kirjeenvaihtajia ja kirjakiertueen tapahtumissa mukana olleita ihmisiä. Kiertuetta kuvannut dokumentintekijä Mika Koskinen näyttää muutamia tunnelmakuvia ja keskusteluaihioita kiertueelta. Onnistuiko kirja ja kiertue tavoittamaan uusia yleisöjä? Miten kirjan  sanomaa voitaisiin viedä eteenpäin? Kirjan lukijat ja siitä kiinnostuneet ovat tervetulleita keskustelemaan ja esittämään kommenttejaan ja kysymyksiään. Kirjaa on saatavilla tilaisuudessa.

Tapahtuma facebookissa: https://www.facebook.com/events/557090114661274

SSF:n tapahtumasivu: https://sosiaalifoorumi.fi/osatapahtuma/keskustelu-kirjeita-tulevaisuude...

Järjestäjät:
Siemenpuu-säätiö, www.siemenpuu.org
Kohtuus vaarassa -liike, www.kohtuusvaarassa.com

 

Biokulttuurinen yhteisöllisyys

Su 22.4. kello 13:00–14:30

luokka B2 (pohjakerros)

”Biokulttuuriset oikeudet” on kansainvälisistä ympäristö- ja ihmisoikeussopimuksista käytävään keskusteluun noussut uusi käsite, jota käytetään alkuperäiskansojen ja perinteisten elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen oikeuksiin liittyen. Biokulttuuristen oikeuksien lähestymistapa pyrkii suojelemaan alkuperäisyhteisöjen kulttuuri- ja luonnonperintöjä tavalla, jossa ymmärretään, että luonnon monimuotoisuuden suojeleminen edistää kulttuurin elinvoimaisuutta ja kulttuurin elinkykyisyys suojelee biologista monimuotoisuutta.

Tilaisuudessa esitellään Siemenpuun toimintaa tällaisten oikeuksien eteen mm. paikallisten ns. ”biokultuuristen protokollien” (biokulttuuristen selontekojen) valmistamiseksi alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen keskuudessa. Tilaisuudessa esitellaan tällaisissa hankkeissa vierailleiden Siemenpuun edustajien kokemuksia kuva- ja videoaineistoineen.

Luonnonvarojen teollinen käyttö, kuten öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuus uhkaavat useiden alkuperäisyhteisöjen perinteisiä maita ja elinympäristöjä. Luonnonvarateollisuuden ympäristöhaitat loukkaavat alkuperäiskansojen oikeutta puhtaaseen maahan, ilmaan ja veteen sekä näihin kytköksissä olevaan kulttuuriseen elinvoimaisuuteen ja elinkykyisyyteen. Monet alkuperäiskansat ovat myös joutuneet häädetyiksi perinteisiltä maailtaan teollisuuden ja kehityshankkeiden takia. Kolonialismiin liittyvä alkuperäiskansojen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen alas painaminen sekä yhtäältä länsimaisen kapitalistisen kulutusyhteiskunnan mentaliteettien järjestelmällinen ajaminen uhkaavat monien kansojen kulttuurin ja kielen elinvoimaisuutta.

Biokulttuurisissa oikeuksissa tunnustetaan alkuperäiskansojen kulttuurin ja luonnonympäristön erottamaton yhteys ja keskinäinen riippuvuus sekä alkuperäiskansojen yhtenäinen oikeus kulttuuriin ja luontoon. Biokulttuurisissa oikeuksissa yhdistyvät oikeudet perinteisiin maihin, luonnonvaroihin ja ekosysteemeihin sekä oikeudet kulttuuri- ja uskomusperinteisiin, perinnetietoon ja perinteisiin kulttuurisiin käytäntöihin. Biokulttuuriset oikeudet merkitsevät alkuperäiskansojen oikeutta paikallisen luonnonympäristön kestävään hoitoon heidän perinteeseen ja itsemääräämisoikeuteen pohjautuen.

Voimme kysyä myös, eikö modernista toimeentulo- ja kulutuskulttuurista irtaantumaan pyrkivillä ekokylillä ja -yhteisöilläkin pitäisi olla jonkulaiset ”biokulttuuriset oikeutensa”.

SSF-tapahtumasivu: https://sosiaalifoorumi.fi/osatapahtuma/biokulttuurinen-yhteisollisyys/

Järjestäjät:
Siemenpuun metsäyhteisöjen biokulttuuriset oikeudet teenaryhmä, www.siemenpuu.org
Katajamäki ry.
Uusituuli ry.
Emmaus Aurinkotehdas ry.

 

Maailman sosiaalifoorumi-liike ja sen tulevaisuus

Su 22.4. kello 13:00–14:30

luokka 43 (4. krs)

Kohta kahden vuosikymmenen ajan maailman sosiaalifoorumiliike on tuonut yhteen samanmielisiä toimijoita monista eri taustoista esittelemään toimintaansa, keskustelemaan ajankohtaisista teemoista ja verkostoitumaan yhteisten muutosvaatimusten taakse. Missä on onnistuttu, missä ei? Miltä liikkeen tulevaisuus näyttää.

Teemasta alustavat Brasilian 2018 WSF:n osallistujia, mm. Thomas Wallgren ja Teivo Teivainen.

SSF-tapahtumasivu: https://sosiaalifoorumi.fi/osatapahtuma/maailman-sosiaalifoorumi-liike-j...

Järjestäjät:
Demokratiafoorumi vasudhaiva kutumbakam ry
Siemenpuu-säätiö
Network Institute for Global Democratisation NIGD