[Jenni Etelämäki] Globaalisti tarkasteltuna naisilla on ja on perinteisesti ollut varsin keskeinen rooli ruoantuotannossa. Naisten asema on kuitenkin pysytellyt monessa mielessä miehiä selvästi heikompana. Siemenpuu-säätiön 11.10. järjestämässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin sitä, kuinka naisten oikeudet ovat toteutuneet erilaisissa ruokaan liittyvissä kehitysyhteistyöhankkeissa ja -ohjelmissa. Järjestöjen välillä käydyn kokemusten vaihdon tavoitteena oli muodostaa näkymiä siihen, millaisia lähestymistapoja tulevaisuudessa kaivattaisiin, jotta naisten oikeudet tulisivat huomioiduiksi entistäkin kokonaisvaltaisemmin. Keskustelutilaisuudessa heräteltiin ajatuksia siitä, miten kehitysyhteistyö voisi jatkossa tukea aikaansaatujen suotuisten vaikutusten kauaskantoisuutta vielä paremmin kuin tähän saakka.
Keskustelutilaisuudessa kuultiin kokemuksia Luonnonvarakeskuksen koordinoimasta FoodAfrica-ohjelmasta sekä Suomen Lähetysseuran, FFD:n ja Dodo ry:n hankkeista, joissa on ollut muodossa tai toisessa kytköksiä ruokaan. Mukana keskustelemassa olivat myös Ulkoministeriön, BIOS-tutkimusyksikön ja Siemenpuun edustajat. Keskustelun alueellinen fokus oli Afrikassa, jonka eri maihin koolle kutsuttujen järjestöjen ruokahankkeista ja -ohjelmista valtaosa on vuosien varrella sijoittunut.
Afrikan maanosa on erityisen altis erilaisille ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Sykliset kuivuuskaudet ovat olleet ilmaston lämmetessä lisääntymään päin, mikä on aiheuttanut kasvavassa määrin ongelmia maanviljelylle kuin myös metsätuotteiden keruulle sekä kalastuselinkeinolle. Oman osuutensa huolestuttavasta tilanteesta muodostavat maakaappaukset, lajiston yksipuolistuminen ja epätasaisesti jakautuva tietoisuus ihmisoikeusasioista. Paitsi että vesivarojen riittävyys ja saavutettavuus aiheuttavat monin paikoin suuren haasteen paikallisille ihmisille, lisää ongelman syvyyttä se, että taloudellisesti vaurailla valtioilla on monesti mittava vesijalanjälki vähiten kehittyneissä maissa.
Luonnonvarakeskuksen FoodAfrica-ohjelman keskiössä on ollut nimenomaan naisia osallistava toteutustapa. Ohjelma on toteutettu erilaisten temaattisten työpakettien kautta, ja teemat on valikoitu alun alkaen sillä perusteella, että ne ovat kehitysyhteistyön piirissä olevien naisten itsensä tärkeinä pitämiä (mm. ruoan ravitsemuksellinen näkökulma). Lisäksi FoodAfrica-ohjelman seurannassa ja tulosten kirjaamisessa on ollut käytössä niin kutsuttu gender disaggregated data -metodi, minkä myötä tarkastelun keskiössä ovat olleet nimenomaan ohjelman vaikutukset sukupuolinäkökulmasta.
Suomen Lähetysseuran esittelemä Länsi-Afrikassa toteutunut hanke ei ollut lähtökohtaisesti varsinainen ruokahanke, vaan tähtäsi kokonaisvaltaisesti ilmastonmuutoksen hillintään. Hankkeen aikana paikallisten pienviljelijöiden tietoisuutta pyrittiin lisäämään koskien erilaisten viljelymenetelmien hyödyntämistä sekä sadon optimointia. Punaisena lankana kautta linjan toimi se, kuinka erilaisten toimenpiteiden avulla pystytään yhtäältä hillitsemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia paikallisiin elinkeinoihin ja toisaalta kasvattamaan yhteisöjen valmiuksia sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Food and Forest Development Finland (FFD) on osallistunut erilaisiin metsä- ja maataloushankkeisiin kansainvälisen kattojärjestö AgriCordin kehitysyhteistyöohjelmien kautta. Vaikka kyseiset hankkeet on toteutettu yhteisölähtöisesti ilman varsinaista naisten aseman parantamiseen keskittynyttä lähestymistapaa, on tasa-arvonäkökulmalla nähty olevan keskeinen sija hankkeita suunniteltaessa. Naisten osallistamisella ja sen myötä heidän voimaantumisellaan voidaankin havaita olevan laajasti kehitysyhteistyöhankkeiden onnistumisastetta tehostava merkitys.
Dodo ry:n toteuttaman hankkeen painopiste oli naisten ekologisen yrittäjyystoiminnan vahvistamisessa. Hankkeen kautta pyrittiin vähentämään metsäkatoa aiheuttavaa polttopuun myyntiä siten, että luotiin kyseiselle toiminnalle vaihtoehtoisia elannonhankintamuotoja. Paitsi että hankkeen kautta pyrittiin elinkeinojen monipuolistamiseen, havaittiin lisäksi, että on yhtä lailla tärkeää löytää pienviljelijöiden tuotteille sopivat markkinat ja jakeluverkostot. Dodo ry:n hankkeen keskiössä oli niin ikään lisätä tuetun yhteisön tietoisuutta paikallisten viljelykasvien monista mahdollisuuksista ja edistää niiden entistä laajempaa hyödyntämistä.
Siemenpuu-säätiön kehitysyhteistyön kantavana ajatuksena on ollut pyrkimys järjestelmätason muutoksiin siten, että huomioidaan paikallisen ympäristön kantokyky. Siemenpuun pitkäaikaisissa ruokaan liittyvissä kehitysyhteistyöhankkeissa on painotettu maaseudun elinkeinojen ja toimeentulon lähteiden laaja-alaisuuden edistämistä sekä tuotettu koulutus- ja tiedonvälitysmateriaalia koskien agroekologiaan perustuvaa ruoantuotantomallia. Naisnäkökulma on ollut hankkeiden keskiössä: kehitysavun tavoitteena on ollut esimerkiksi auttaa maaseudun naisia verkostoitumaan sekä vahvistaa heidän asemaansa maanomistajuusasioissa.
Keskustelutilaisuus muodosti kiinnostavan kokonaisuuden, jossa päästiin kuulemaan suomalaisten järjestöjen erilaisista lähestymis- ja toteutustavoista globaalin etelän ruokahankkeiden kontekstissa. Esiin nousi myös muutamia jaettuja kokemuksia kehitysavun haasteista. Näitä olivat muun muassa se, kuinka hankkeista saatujen tulosten näkyvyyttä saataisiin lisättyä, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin ikään kuin turhaan toistamasta tiettyjä kehitysohjelmien rakenteelle yhteisiä väliportaita. Lisäksi pohdittiin eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä paikallisen ja kansainvälisen tason toimintatapojen välillä sekä sitä, missä määrin ja millaisin keinoin erilaisia toiminnan tasoja olisi syytä integroida tulevaisuudessa.
Kokemusten vaihdon myötä on todettavissa, että ruokaan liittyvässä kehitysyhteistyössä on otettu tärkeitä ja onnistuneita askeleita monen eri reitin kautta. Yhtä mieltä oltiin siitä, että oleellinen keino parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta on lisätä naisten tietoisuutta omista oikeuksistaan sekä panostaa heidän koulutusmahdollisuuksiaan edistäviin toimiin. Eräs toinen kommenttipuheenvuoroissa esiin tullut tärkeä aspekti oli se, että paikallisten kasvien nykyistä monimuotoisemmalla hyödyntämisellä olisi tarjottavanaan lukuisia kestävän kehityksen tavoitteita tukevia etuja.
Jenni Etelämäki, 23.10.2018
Kirjoittaja opiskelee Alue- ja kulttuurintutkimusta Helsingin yliopistossa ja on mukana Siemenpuun vapaaehtoistoiminnassa