Siemenpuu in the Finnish Social Forum 4-5 May 2019

Siemenpuu Foundation will actively participate in the Finnish Social Forum at Arbis (Dagmarinkatu 3, Helsinki) on 4-5 May 2019. On Sat 4 May, we will be co-organizing a dialogue on Systemic Alternatives as well as on biocultural life heritages. On Sunday 5 May, Siemenpuu will co-host a discussion on local economies and commons, as well as host our Brazilian guests from CNS:n (Conselho Nacional das Populações Extrativistas), who will talk on the situation of the Amazonian gatherer communities. Below are the more detailed programmes (unfortunately mostly in Finnish). Welcome!

***

Dialogue on Systemic Alternatives

la 4.5. klo 12:00-13:30, luokka 43 (4. krs)

Worldwide, there is a search for radical, systemic alternatives to dominant structures of inequity, injustice, and unsustainability which have created multiple global crises. The session will introduce and discuss several initiatives from the Global South that are providing alternative concepts, examples and actions. They include the Global Tapestry of Alternatives from India, Systemic Alternatives from Bolivia and the thematic World Social Forum on Transformative Economies. Marta Music active in all these will initiate the discussion.

This event will also build on Siemenpuu Foundation’s dedicated website on systemic alternatives (in Finnish): muutosvaihtoehdot.fi

Sosiaalifoorumin tapahtumasivu

Siemenpuun Oikeudenmukainen siirtymä -teemaryhmä järjestää tapahtuman yhdessä Kansainvälisen solidaarisuustyön kanssa.

***

Maapallon biokulttuuriset yhteisölliset elämänperinnöt uhattuina – kuinka maan ja metsän rekisteröinti omistetuksi ja viran hallitsemaksi hävittää uusiutuvan elämän edellytyksiä

la 4.5. klo 13.45-15.15, luokka 42 (4. krs)

Yhteisöllisten maa-alueiden rekisteröintipakko maaomaisuuksiksi uhkaa syrjäyttää satojen miljoonien ihmisten kestävät biokulttuuriset elämänperinnöt BKT:n kasvattamisen, ekstraktivismin, luonnonsuojelun, ilmastonmuutoksen torjunnan ja milloin minkäkin virallisen syyn nimissä. Maan ja metsän rekisteröinti kaupallisesti omistettavaksi ja viranhaltijoiden hallitsemaksi ottaa ne pois siitä elävästä käytöstä, joka on sopeutunut ja kestävästi omistunut elämään noiden maiden ja metsien uusiutuvaa elämää.

Maan ja metsän elämän monimuotoisuus on säilynyt maapallolla parhaiten alueilla, joissa maata ja metsää ei ole rekisteröity kenenkään omistamaksi. Maata ja metsää koskevien oikeuksien rekisteröinnin oma laillisuus riippuu siitä, kunnioittaako rekisteröinti ihmisoikeuksia ja ympäristön oikeuksia, joiden toteutumisen edistäminen on sen perustavin tehtävä. Sitä mukaa kun maita tai metsiä sen sijaan kuitenkin rekisteröidään virallisen modernin kaupallisen tai ympäristöhallinnon muiden tarkoitusten mukaan hallittaviksi, yhteisöjen kyky elää alueillaan tavalla, joka ei syrjäytä niiden elämän monimuotoisuutta, heikkenee. Tällä tavoin virallistettu maan hallinta on joko syrjäyttänyt monimuotoisen metsän tai siirtänyt ihmiset kaupunkeihin tai muun kaupallisen tai teollisen elämän piiriin, joka myös pitää monimuotoisen metsän pysyvästi syrjäytettynä.

Tämä miljoonien metsän uusiutumisesta eläneiden ihmisten pakkosiirto kaupunkeihin ja teollisuuteen tuhoaa kiihtyvällä vauhdilla sekä biodiversiteettiä että ilmastoa – vaikka se virallisesti niiden pelastamisen nimissä tehtäisiinkin. Se syrjäyttää alueella elämään sopeutuneet kestävät biokulttuuriset elämänperinnöt, jotka ovat ylläpitäneet metsien ja muiden elinympäristöjen monimuotoisuutta ja ihmisten kykyjä hallita itse ravintonsa ja muiden elinehtojensa paikallista tuotantoa.

Esimerkiksi Myanmarissa ja Intiassa on käynnissä miljoonien tällaista kestävää elämää metsissä eläneiden alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen asukkaiden pakkohäätö uusilla maa- tai metsälaeilla ja -asetuksilla vastoin kansainvälisten ihmisoikeus- ja biodiversiteetti- sekä alkuperäiskansoja ja paikallisyhteisöjä koskevia sopimuksia.

Ks. Intian alkuperäiskansojen häätöjä vastustava vetoomus ja heidän vaalijulistuksensa.

Myanmarin ihmisoikeusoloja seuraava YK:n erityisneuvonantaja vaatii 11.3.2019 Myanmaria vastuuseen Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, mutta se edellyttää valtiotason aloitteellisuutta. Voisiko Suomi EU-puheenjohtajakaudellaan edistää asiaa?
Jos Intiassa vallassa oleva hallitus saa kevään vaaleissa jatkokauden, se on palauttamassa tai vahvistamassa brittien siirtomavallan aikaisia lakeja, joiden pohjalta metsäviranomaiset saavat vallan päättää metsien käytöstä ja siitä elävien ihmisten häädöistä sen mukaan miten he itse voivat siitä eniten hyötyä. Tämäkin koskee kymmenien miljoonien ihmisten elinehtoja ja -oikeuksia.

Tarvitaan kansainvälistä solidaarisuutta kestävien yhteisöllisten elämäntapojen ja perintöoikeuksien eteen.
Ja lisäksi herää kysymys: kuinka pikemminkin saada oppia Etelän vähän kuluttavista ja elinympäristön monimuotoisuutta ja hiilensidontakykyä suosivista elämäntavoista?

PUHUJAT:

Kai Vaara (Siemenpuun biokulttuuriryhmä, Katajamäen ekoyhteisö)
Ville-Veikko Hirvelä (Siemenpuun biokulttuuriryhmä, Emmaus Aurinkotehdas, Uusi Tuuli ry.)
Lauri Nio (Siemenpuun biokulttuuriryhmä)
Thi Thi Moe (opiskelija-aktivisti, Danu autonominen alue, Myanmar)

Sosiaalifoorumin tapahtumasivu

Siemenpuun Biokulttuuriset oikeudet -teemaryhmä järjestää tapahtuman yhdessä Maan Ystävien Alkuperäiskansat ja yhteys maahan -toimintaryhmän, Katajamäki ry:n, Emmaus Aurinkotehdas ry:n sekä Uusi Tuuli ry:n kanssa. HUOM. Tilaisuuden näkemys maa-alueiden rekisteröinnistä ei edusta Siemenpuun virallista kantaa.

***

Yhteistoiminnan mahdollisuudet paikallistalouksien ja yhteisvaurauden rakentamisessa

su 5.5. klo 13:00-14.30, luokka 35 (3. krs)

Tässä tapahtumassa keskiössä on muutos, joka haastaa kulutukselle ja voitontavoittelulle perustuvan talouden. Tuomme esiin ruohonjuuritason ryhmiä ja verkostoja, joista esimerkkeinä käsitellään mm. suomalaisten ruokaosuuskuntien yhteistyötä. Toivotamme tapahtumaan tervetulleeksi myös muut toimijat! Lyhyiden alustusten jälkeen keskustellaan pienryhmissä, kuinka yhteistyötä ja synergioita yhteisvaurautta, solidaarisuutta ja paikallistaloutta edistävien toimijoiden välillä voidaan vahvistaa. Tapahtumassa myös pohditaan Suomen paikallistalousprosessien liittymistä Maailman sosiaalifoorumiin 2020. Keskustelu käydään suomeksi, mutta osa esityksistä on englanniksi.

In English: This session takes a look at the processes constructing change in the face of an economy driven by consumption and profit and sheds light on groups working to bring grassroots initiatives and networks together. Examples include for instance the coming together around food cooperatives and local community currencies, and we welcome warmly other initiatives to join! After short presentations we propose to continue with a world cafe discussion about how to strengthen synergies between different commons/solidarity local economy initiatives. The session will also be relating Finnish processes to the World Social Forum on Transformative Economies. The discussion will be held in Finnish with some presentations in English.

Sosiaalifoorumin tapahtumasivu

Siemenpuun Oikeudenmukainen siirtymä -teemaryhmä järjestää tapahtuman yhdessä commons.fi:n ja Kansainvälisen solidaarisuustyön kanssa.

***

Amazonian keräilijäväestön näkökulmia ilmastonmuutokseen ja Bolsonaron ajan Brasiliaan

su 5.5. klo 15:30-17:00, luokka 23 (auditorio, 2. krs)

Brasilian kansallisen keräilijäväestönliiton CNS:n (Conselho Nacional das Populações Extrativistas) puheenjohtaja Joaquim Belo kertoo metsiä suojelevan ja niistä elantonsa saavan keräilijäväestön tilanteesta Brasilian Amazonialla ja vastaa yleisön kysymyksiin.

Amazonian resursseihin kohdistuu kova paine: yhtäältä valtavien metsien ainutlaatuisen hiilinielun ja korvaamattoman biodiversiteetin suojelua pidetään kansainvälisesti tärkeänä, toisaalta eteläbrasilialaisin silmin Amazoniassa on kosolti vapaata maata teolliselle maanviljelylle ja karjankasvatukselle, sekä mineraalivarantoja hyödynnettäviksi. Amazonian keräilijäväestö elää todeksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja resurssien hallinnasta syntyviä väkivaltaisia konflikteja. Miltä nykytilanne näyttää heidän silmin ja millaisia suunnitelmia heillä on tulevaisuudelle?

Brasilian Amazonian kuminkerääjät alkoivat vaatia keräilijäreservaattien perustamista Chico Mendesin johdolla vuonna 1985. He näkivät reservaatit syrjityn, metsissä asuvan väestön tarpeisiin sovitettuna ekologisena maatalousreformina, jolla samalla taattaisiin keräilijöiden pysyminen alueensa metsiä suojelemassa. Jo tuolloin metsiä uhkasivat karjatalous, maakeinottelu ja metsähakkuut. Yli 30 vuotta myöhemmin keräilijäväestön liikkeen saavutukset ovat mittavia: Amazonialla on saatu yli 60 miljoonaa hehtaaria metsämaata keräilyyn perustuvan kestävän käytön piiriin ja valtion tukemaan keräilytuotteiden minimihintajärjestelmään on sisällytetty 15 keräilytuotetta. Kymmenien miljoonien hehtaarien edestä keräilijäväestön alueita on kuitenkin vielä vailla virallista suojaa, reservaattien todellisuuteen mukautettu terveydenhuolto- ja koulujärjestelmä puuttuu ja kansallisen tason poliittiset tuulet ovat kääntyneet keräilijäsuojelua uhkaavaan suuntaan.

CNS on Siemenpuu-säätiön pitkäaikainen kumppani.

Sosiaalifoorumin tapahtumasivu

Siemenpuu-säätiö järjestää tapahtuman yhdessä Brasilian keräilijäväestön liitto CNS:n (Conselho Nacional das Populações Extrativistas) kanssa