Metsäkysymykset ovat olleet erityisen tärkeitä Siemenpuu-säätiössä sen toiminnan alusta lähtien. Teema on valittu säätiön tiedotustyön painopisteeksi vuosille 2008-2009.

Taidetta metsäteemasta

Siemenpuu-säätiö tilasi vuonna 2009 taiteilija Milja Viidalta metsien monimuotoisuuden katoamisesta kertovan videoteoksen Linnunlaulun kotiinpaluu. Sitä esitettiin Narinkkatorilla Helsingissä Kansainvälisenä puupeltojen vastaisena päivänä 21.9.2009 sekä tiedekeskus Heurekassa Vantaalla 17-18.10. Teoksessa lapsiryhmät palauttivat uhanalaisten metsälintujen laulun hetkeksi niiden elinympäristöihin.

Siemenpuu halusi teoksen avulla kiinnittää huomiota ihmisten valintojen vaikutuksiin metsäluonnolle niin Suomessa kuin kehitysmaissa. Katso teoksen lyhennetty nettiversio ja tutustu teemaan tarkemmin tästä>>

Kirjalliset materiaalit:

Siemenpuu-säätiön julkaisu:
METSÄN JÄLJILLÄ - KERTOMUKSIA ETELÄSTÄ JA POHJOLASTA
 
Minkä hintainen on Niyamgirivuoren jumala? Onko Heinolassa Suomen ainoa täysimittainen puu?

Metsän jäljillä -kirja vie keskelle sademetsää ja suomalaista hakkuuaukeaa. Paljon kiistelty tehometsätalous on ollut Suomessa maan tapa jo pitkään. Eikä vain Suomessa. Ympäri maailmaa teolliset puuplantaasit syrjäyttävät metsiä, ja Suomen rooli tehometsämallin levittäjänä Etelässä on suuri. Teollisuus ja jopa luonnonsuojelualueet ajavat metsäyhteisöjä ahtaalle. Moni metsästä riippuvainen yhteisö joutuu lähtemään. Entinen koti saa ympärilleen aseistetut vartijat.

Mitä on metsä? Ja kuka sen saa määritellä? Miten vaikutamme metsään ja miten se vaikuttaa meihin?

Etelän kymmenkunnasta kirjoituksesta puheenvuoron saavat muun muassa indonesialainen tutkija Bob Purba, adivasiaktivistit Pushpa Toppo ja Suryamani Bhagat, hunajankerääjä J. P. Raju sekä uruguaylaiset naisaktivistit Raquel Núñez ja Elizabeth Díaz. Suomalaisista muun muassa Risto Isomäki luo uusia suuntaviivoja tulevaisuuden metsänhoitoon, poromies Outi Jääskö pohtii Lapin metsiä, keräilijä Ossi Kakko kertoo kokeilustaan ravita itseään nykymetsän antimista, teologi Pauliina Kainulainen valottaa luontomyönteistä länsimaista ajattelua ja filosofi Tere Vadén pohtii metsän myyttisten ja tieteellis-taloudellisten merkitysten yhteyksiä. Kirjan kuvista vastaavat Sanni Seppo ja useat muut valokuvaajat.

Tutustu tästä kirjan johdantoartikkeliin!

Lataa tästä koko teos pdf-versiona (8 Mt)

Toimittajat: Mira Käkönen ja Elina Venesmäki
Kustantaja: Siemenpuu-säätiö
Tuotanto: Into Kustannus
Julkaistu maaliskuussa 2009
Kirjaa on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin
190 sivua, ovh. 23 euroa
 
----

Seminaari 3.3.2009:
METSÄN JÄLJILLÄ - METSÄNHOIDON RISTIRIIDAT SUOMESSA JA ETELÄSSÄ

Siemenpuu-säätiön metsäkirjan julkistamisen yhteydessä järjestettiin seminaari Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Iltapäivän aikana keskusteltiin metsänhoidon ristiriidoista tuoden yhteen Suomen ja Etelän metsäkeskusteluja:

Tehometsätaloudesta ja avohakkuista keskustellaan parhaillaan vilkkaasti. Niitä eivät kritisoi enää vain luonnonsuojelijat vaan yhä useammin myös tavalliset metsänomistajat ja esimerkiksi mökkiläisten yhdistykset. Metsänomistajat haluavat itse päättää metsänsä hoitotavoista. Suomi on vienyt tehometsätalouttaan tehokkaasti myös maailmalle. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat globaalin metsäsektorin suurimpia toimijoita. Suomella on ollut osansa siinä, että metsää kaadetaan siellä, missä se on yhteisölle tärkeää. Ja teollisia plantaaseja istutetaan minne niitä ei haluttaisi.

Seminaarin ensimmäisessä osassa puheenvuorot kohdistuivat tehometsätalouden ja avohakkuiden ongelmiin ja vaihtoehtoihin. Minkälaisia ovat Etelän metsäyhteisöjen, Suomen saamelaisten sekä tavallisten metsänomistajien mahdollisuudet päättää metsänsä hoitotavoista? Seminaarin toisessa osassa kysyttiin mikä on suomalaisen metsäteollisuuden ja kehitysyhteistyön vastuu maailman metsistä.

Tutustu seminaarin puhujien esitelmiin klikkaamalla heidän nimiään (esitykset pdf-muodossa):

SEMINAARIN OHJELMA

Oikeudet kestävään metsänkäyttöön
Pushpa Toppo, Save the Forest Movement, Intia
Outi Jääskö, poronhoitaja, Muotkatunturin paliskunta, Inari
Annukka Valkeapää, metsäekonomian tutkija, Helsingin yliopisto
Antti Koskimäki, johtaja, Metsäkeskus Häme-Uusimaa
Bernt Nordman, hallituksen jäsen, Innofor Finland oy
Mauno Särkkä, puheenjohtaja, Luonto-Liitto

Suomi ja maailman metsät
Sandra Moniaga, perustajajäsen ja koordinaattori, Resource Centre Development of HuMa / World Rainforest Movement -verkoston ohjausryhmän jäsen, Indonesia
Timo Korhonen, Project Manager, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Vesa Kaarakka, metsäalan neuvonantaja, ulkoasiainministeriö
Anu Lounela, Siemenpuu-säätiön puheenjohtaja

----

Julkaisu, marraskuu 2008:
WILD FORESTS, MAKING SENSE WITH PEOPLE

Englanninkieliseen julkaisuun on koottu artikkeleita metsien erilaisista merkityksistä Intiassa. Ne kertovat erityisesti alkuperäiskansojen kestävistä tavoista elää sopusoinnussa metsien kanssa. Intiassa on maailman suurin alkuperäiskansaväestö, yli 90 miljoonaa eri kansojen edustajaa. Valtaosa näistä kansoista on tähän päivään asti elänyt kestävällä tavalla metsissä tai niiden yhteydessä.

Metsissä elävien alkuperäiskansojen näkemykset elämästä ja sen muutoksesta metsissä ansaitsevat paikan globaalisssa keskustelussa. On tarvetta kasvattaa ymmärrystämme siitä, miten alkuperäismetsien erilaiset merkitykset voivat auttaa ihmisiä vaikuttamaan mahdollisimman vähän luonnon säätelemään elämään.

Julkaisussa metsistä keskustellaan niiden ihmisten näkökulmasta jotka pitävät metsää erottamattomana kotinaan. Lukijalle avataan intialaisten alkuperäiskansojen maailma; kansojen joita kutsutaan adivaseiksi, kansoiksi jotka elävät ilman alkua siellä minne ovat asettuneet. Adivasit ovat aina eläneet osana metsiä käyttäen niitä elämän lähteenä. Adivasien elämäntapa on siten kehittynyt ylläpitämään paikallisia metsiä. Näitä metsiä on kuitenkin viime aikoina siirretty nykykäsityksen mukaiseen metsienhoitoon, pois adivasien kestävästä hallintatavasta.

Julkaisu pdf-muodossa: Wild Forests (7 Mt)

----

Artikkeli:
ADIVASIEN OIKEUS ELÄÄ METSÄSSÄ

Ville-Veikko Hirvelän artikkeli Intian alkuperäiskansojen perinteisestä elämäntavasta, jota maan modernit kehityshankkeet uhkaavat.

Adivasit ja metsät-artikkeli (pdf-dokumentti 4 Mt, toukokuu 2007)