Siemenpuun vuosina 2003-2008 tukemia hankkeita Mekongin alueen maissa
- klikkaa hankkeen nimeä niin pääset lukemaan siitä enemmän. Voit myös skrollata sivun loppuun ja lukea kaikista hankkeista.
Tästä voit ladata koneellisi pdf-tiedoston artikkeleita Siemenpuun Mekong-hankkeista vuodelta 2007
Hankkeet Thaimaassa:
Spirit in Education (SEM): Grassroots Leadership Training Program on Environment for People from Burma
Southeast Asia Rivers Network – Thailand Chapter (SEARIN): Rivers for Life: The Second International Meeting of Dam-Affected People and their Allies, Rasi Salai, Thailand
FTA Watch: International Strategy Workshop on Fighting the Free Trade Agreements
Hankkeet Kambodzhassa:
Mlup Baitong: Buddhism and Environment
River Watch East and Southeast Asia RWESA : Third RWESA General Meeting
Hankkeet Vietnamissa:
Institute of Ecological Economy (Eco-Eco Institute): Investigating the Impacts of Hydropower projects in Vietnam and Building a Network for Sustainable Energy Development
WWF Indochina: Partnerships for Protection: Managing Coral Reefs for Sustainable use and Biodiversity Conservation
SIERES Group/Center for Bioresources and Development, CBD: Issue on Non-Timber Forest Products in Nui Chua National Park: a case study towards a sustainable use of bioresources of the three-Phan region - the driest area in Vietnam
Center for Water Resources Conservation and Development (WARECOD): Research on Local Knowledge in Tam Giang lagoon, Central Vietnam
WARECOD: Research on Local knowledge in the Lo-Gam River, Tuyen Quang province, Northern Vietnam
Seuraavassa Siemenpuun tukemat hankkeet Mekongin alueen maissa vuosina 2003-2008 maittan ryhmiteltynä:
Thaimaa/Burma
Spirit in Education (SEM): Grassroots Leadership Training Program on Environment for People from Burma
http://www.sulak-sivaraksa.org/
Burmalaisten paikallisjohtajien ympäristökoulutus Thaimaassa
Hankkeen tarkoitus oli kouluttaa burmalaisia vähemmistökansojen paikallisia johtajia eri ympäristökysymysten suhteen. Koulutus toteutettiin Thaimaassa johtuen Burman poliittisesta tilanteesta, sotilasdiktatuurista. Lähestymistapana käytettiin paikallisen tietämyksen ja osaamisen ylivertaisuutta verrattuna länsimaisiin ja moderneihin ratkaisumalleihin. Hankkeessa korostettiin myös henkisiä arvoja. Hankkeessa tehtiin yhteistyö muiden thaimaalaisten järjestöjen, kuten WWF Thailand’in ja Appropriate Techology Association’in kanssa.
Hankkeessa koulutettiin 26 burmalaista paikallisjohtajaa seuraavissa aiheissa: Ekologisesti kestävä kehitys ja Ekologisen maailmankuvan ja paradigman artikulointi. Ensimmäinen koulutusjakso toteutettiin Bangkokin pohjoispuolella ja Koillis-Thaimaassa. Siihen kuului teoreettisia luentoja mm. kestävästä kehityksestä ja kehitysmaaturismista, jonka jälkeen vierailtiin luomutiloilla, peltometsäviljelmillä ja Rasi Salain suurpadolla. Toisessa koulutusjaksossa matkustettiin vähemmistökansa karenien kyliin Pohjois-Thaimaahan. Siellä keskusteltiin karenien kanssa metsäekologiasta ja vetäydyttiin läheiseen metsään syväekologiseen retriittiin.
Hanke toteutettiin tammi-helmikuussa 2003 ja sen toteutuskulut olivat 12 511 euroa.
Thaimaa
Southeast Asia Rivers Network – Thailand Chapter (SEARIN): Rivers for Life: The Second International Meeting of Dam-Affected People and their Allies, Rasi Salai, Thailand
www.livingriversiam.org
Kansanliikkeet suurpatoja vastaan kokoontuivat Koillis-Thaimaassa
”Rivers for Life –strategiakoukouksessa annettiin seuraava julkilaisuma:
We, more than 300 people from 62 countries throughout the world, peoples affected by dams, fighters against destructive dams, and activists for sustainable and equitable water and energy management, have met in Rasi Salai. We have met on land that is being restored to life after being flooded by a dam. The gates of the dam are now open, the river flows, the crops have ripened, the fish are starting to return, community life is becoming vibrant once more. The dam-affected people of Thailand offer to us and to all peoples an example of determination and struggle to preserve lives, rivers, territories, culture, and identities.
Kokous pidettiin Thaimaassa Rasi Salaissa. Kokouksen pitopaikkana oli varta vasten tätä kokousta varten rakennettu kylä maaseudulla. Kokous kesti viisi päivää ja siihen osallistui yli 300 osallistujaa.
Ohjelmaan sisältyi katsauksia patoteollisuuden tilaan, esityksiä patojen vastaisiin kampanjoihin ja niiden parissa toimiviin järjestöihin liittyen ja 30 työpajaa eri teemoihin liittyen. Esimerkkeinä on: rahoituslaitosten rooli patojen rakentamisessa, kestävien vesi- ja energiahankkeiden edistämisen keinot, hyvitysten hakeminen aiheutettujen vahinkojen perusteella sekä keinoja edistää jo rakennetuista padoista eroon pääsyä. Ohjelmaan sisältyi myös kenttävierailuja ja kulttuuriohjelmaa.
Rasi Salain julistuksessa osallistujat sitoutuivat tehostamaan kampanjoita haitallisia patoja vastaan ja hyvitysten saamisen sekä jokien ja vedenjakaja-alueiden kunnostamisen puolesta. Lisäksi sitouduttiin työskentelemään kestävien ja soveltuvien vesi- ja energiahallintamenetelmien maailmanlaajuiseksi toteuttamiseksi, esimerkkinä sadeveden keruu ja yhteisöperustaiset uusiutuvan energian hankkeet.
Kokoukseen osallistui n. 200 ulkomaista ja n. 100 thaimaalaista osallistujaa sekä järjestelyistä vastanneet tahot. Kolmasosa osallistujista olivat itse patojen seuraamuksia kokeneita henkilöitä. 119 osallistujaa Etelästä sai tukea matka- ja muihin kuluihin liittyen, samoin kuin 17 tulkkia. Tulkkaus oli järjestetty 10 kielelle.
Julistus on käännetty monille kileille ja levitetty laajalti eri keinoin. Kokoukseen liittyen on nettisivusto (http://internationalrivers.org/en/node/1504) jota päivitetään edelleen. International Rivers Network ja yhdysvaltalainen Environmental Leadership Program ovat työstäneet kokouksesta kaksi erilaista kokousraporttia, jotka on toimitettu säätiölle erittäin koskettavan videon kera. Videon voi ladata myös yo. nettisivulta.
SEARIN Thaimaa on nykyiseltä nimeltään Living River Siam, www.livingriversiam.org
Hanke toteutettiin marras-joulukuussa 2003 ja sille myönnettiin 32 489 euroa.
Thaimaa
FTA Watch: International Strategy Workshop on Fighting the Free Trade Agreements
http://www.ftawatch.org/en/
Kahdenväliset vapaakauppasopimukset kuriin
Thaimaalaisen FTA Watch –verkosto järjesti heinäkuun lopulla 2006 kansainvälien, kolmipäiväisen strategiakokouksen kahdenvälisistä vapaakauppasopimuksista. Kokouksen tavoitteena oli jakaa kokemuksia eri maissa ja maanosissa kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia vastaan tehdystä työstä sekä työstää strategioita vapaakauppasopimuksia vastaan tehtävälle työlle niin kansallisella, alueellisella kuin kansainvälisellä tasolla. Työpajaan osallistui 50 ruohonjuuritason avainaktivistia Aasiasta, Afrikasta, Amerikoista ja Euroopasta.
Kahdenväliset vapaakauppasopimukset ovat tullet yhä suositummaksi tavaksi ajaa vapaakauppaa maiden välillä, etenkin kun neuvottelut monenkeskisistä kauppasopimuksista Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa ovat edeneet hitaasti. Nämä kuitenkin ”atomisoivat” kansalaisliikkeiden kamppailua vappaakauppasopimuksia vastaan. Kokous oli ensimmäinen kerta, kun eri maanosien aktivistit jakavat kokemuksiaan ja suunnittelevat yhteisiä strategioita.
Kokouksen tuloksista voi lukea suomeksi mm. Aasian ystävät ry:n kotisivulta www.aasia.info ja FTA Watchin sivulta englanniksi http://www.ftawatch.org/en/
Kokouksen valmistelu kesti noin 3 kuukautta ja itse kokous oli kolme päivää heinäkuun lopussa 2006. Hankkeelle myönnettiin 29 000 euroa
Kambodzha
Mlup Baitong: Buddhism and Environment,
http://www.mlup.org
Buddhalaisluostareiden ympäristöhanke Kambodzhassa
Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa munkkien valmiutta toimia alueensa ympäristökasvattajina. Hanke toteutettiin Kampong Speun maakunnassa pääkaupunki Phnom Penhin länsipuolella 14:ssä buddhalaisessa luostarissa. Hankkeen toimintoina olivat ympäristökoulutus, käytännön ympäristötoimien, kuten kompostoinnin, taimikasvatuksen ja yhteistöllisen metsänhoidon, opetus sekä verkostoituminen vierailemalla toisissa munkkiyhteisöissä. Hankkeessa vahvistettiin erityisesti munkkien kykyä hoitaa hanketta itsenäisesti antamalla mm. koulutusta kirjanpidosta ja omarahoituksen hankinnasta.
Hanke toteutettiin toukokuusta 2004 kesäkuuhun 2005 ja sen toteutuskulut olivat 12 308 euroa. Säätiö myönsi hankkeelle jatkorahoitusta elokuusta 2005 huhtikuuhun 2006 yhteensä 11 799 euron verran.
Kambodzha
River Watch East and Southeast Asia RWESA: Third RWESA General Meeting
Paikalliset äänet kuuluviin suurpatohankkeissa Kaakkois-Aasiassa
RWESA on nimensä mukaisesti Itä- ja Kaakkois-Aasian kansalaisjärjestöjen verkosto, jonka tarkoituksena on kampanjoida alueen suurpatohankkeita vastaan ja kehittää sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä vaihtoehtoja. RWESA:n fasilitaattorina toimi tuolloin filippiiniläinen Cordillera People’s Alliance, joka hankki rahoituksen Kambodzhassa marraskuun 16.-19. päivänä järjestettyyn yleiskokoukseen. Säätiö tuki lähinnä kansainvälisten osanottajien matkakuluja. Kokouksen isäntänä toimi kambodzhalainen Cultural Environment Protection Association CEPA. Kokoukseen osallistui 157 aktivistia ja patohankkeiden yhteisöjen edustajaa pääosin Itä- ja Kaakkois-Aasiasta mutta myös muualta maailmasta. Erityisesti Thaimaasta ja Kambodzhasta saapui useita patoalueiden yhteisöjen edustajia
RWESA:n yleiskokous järjestettiin suunnitellusti 16-19.11.2005 Kambodzhassa. Osallistujia oli suunnitellun 80 sijaan 157 kolmestatoista alueen maasta sekä kansainvälisistä tukijärjestöistä. Myös kokouksen ohjelma toteutui suunnitellusti. Se sisälsi luentoja RWESA:n eri teemoista, työpajoja liittyen padoista kärsivien ihmisten tilanteeseen, yhteisötapahtuman ja kenttävierailun, verkoston tavoitteiden tarkastelun sekä toimintasuunnitelman työstämistä ja koordinaatiokomitean jäsenten valitsemisen.
Kaikissa kokoukselle asetetuissa tavoitteissa edistyttiin:
- kuluneen kolmen vuoden saavutuksista syntyi parempi ymmärrys,
- kokemuksia ja opittuja asioita jaettiin osallistujien kesken,
- seuraavan kolmen vuoden toimintasuunnitelma laadittiin,
- RWESA:sta tehty ulkopuolinen arviointi esiteltiin ja jaettiin osallistujille
- patojen vaikutuksista kärsivien kambodzhalaisten yhteisöjen verkostoitumista tuettiin kokoukseen osallistumisen kautta ja
- uusi koordinaatiokomitea valittiin.
Kokouksen tuloksena oli vahvistunut alueellinen verkosto ja osallistujien parempi ymmärrys toistensa kampanjoista ja kamppailusta. Erityisen arvokas anti oli eri yhteisöjen edustajien kertomukset omista kamppailuistaan. Verkoston toiminta on nyt loppunut rahoituksen puutteen takia.
Hanke toteutettiin marras-joulukuussa 2005 ja sille myönnettiin 11 200 euroa.
Vietnam
Institute of Ecological Economy (Eco-Eco Institute): Investigating the Impacts of Hydropower projects in Vietnam and Building a Network for Sustainable Energy Development
http://esdvietnam.wordpress.com/2008/11/30/ecological-economy-institute-eco-eco/
Suurpadoille vaihtoehtoja Vietnamissa
Hankkeen tarkoituksena oli selvittää vesivoimarakentamisen sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia ja edistää suurten vesivoimaloiden sijaan kestäviä energiaratkaisuja. Hankkeella pyrittiin myös vaikuttamaan siihen, että Vietnam, joka on seuraavan 20 vuoden aikana rakentamassa 22 vesivoimalaa, ryhtyisi toimeenpanemaan Maailman patokomission suosituksia. Hankeen tapaustutkimukset tehtiin Keski-Vietnamin vuoristoalueella, joilla asuu useita etnisiä vähemmistökansoja ja jonne suurin osa patohankkeista on suunnitteilla.
Hankkeessa muodostettiin suurpatojen vaikutuksista, etnisistä vähemmistöistä ja kestävistä energiaratkaisuista kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja viranomaisten verkosto Vietnam Rivers Network. Hankkeessa tehtiin pieniä tapaustutkimuksia patohankkeiden ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista ja järjestettiin niiden tuloksia luotaavia seminaareja. Seminaareissa suunniteltiin strategioita Vietnamin kestävän energiatulevaisuuden puolesta.
Hanke toteutettiin tammikuusta joulukuuhun 2006 ja sille myönnettiin 34 000 euroa.
Vietnam
WWF Indochina: Partnerships for Protection: Managing Coral Reefs for Sustainable use and Biodiversity Conservation
WWF Mekong
Meriluonnon suojelua Vietnamissa
Hankkeen tavoitteena oli saada Vietnamin Nui Chuan kansallispuiston alueen ihmiset mukaan kansallispuiston koralliriutan suojeluun. Riutan suojelun tavoitteena on merellisen biodiversiteetin ylläpitäminen ja paikallisyhteisöjen kestävien toimeentulotapojen tukeminen. Harvinaisia lajeja suojelemalla varmistetaan, että koralliriuttoja käytetään kestävästi kalastuksen resurssikannan säilyttämiseksi. Onnistuessaan hanke siis vahvistaa myös paikallisten kalastajien toimeentuloa.
Käytännön tavoitteena oli tuottaa osallistavan prosessin kautta koralliriutan suojelu- ja hallinnointisuunnitelma kansallispuistolle (vuosille 2005–2010). Toisin sanoen tarkoituksena oli kartoittaa alueen elinympäristöä kolmiulotteisen mallinnuksen avulla, kehittää koralliriutan suojelun seurantatapoja ja järjestää aiheesta paikallisyhteisöille ja kansallispuiston henkilökunnalle suunnattu koulutus. Näin varmistetaan paikallisyhteisöjen osallistuminen koralliriuttojen elinympäristöjen päivittäiseen hallintaan ja suojeluun.
Toteutuneet toiminnot:
1. Paikallisten asukkaiden osallistuminen korallien ja suojelualueen suojeluun:
Paikallista, kalastajakylien väkeä osallistettiin mm. työpajojen, kokousten, haastattelujen, kouluille suunnatun ympäristökasvatusohjelman sekä How is Your MPA Doing? opaskirjan ja pelin avulla. (Opaskirjan ovat tuottaneet yhteistyössä WWF, Noda ja IUCN vuonna 2003).
Paikalliset ihmiset osallistuivat hankkeen aikana mm. alueen MPA (Marine Protected Area) suunnitelman tekemiseen, sen tavoitteiden ja indikaattoreiden määrittelemiseen sekä käytännön suojelutyöhön. Paikalliset ihmiset saivat hankkeen aikana lisätietoa ja koulutusta koralliriuttoihin ja niiden säilyttämisen tärkeyteen liittyen.
2. Kansallispuiston henkilökunnan kapasiteetin voimistaminen suojelusuunnitelman avulla ja henkilökunnan sekä työntekijöiden teknisen kapasiteetin vahvistaminen selvitystyön tekemiseksi:
NCNP: n henkilökuntaa koulutettiin liittyen yhteiskunnallistaloudellisiin tutkimuksiin, karttojen laatimiseen, erilaisten työvälineiden käyttöön (GIS/GPS) sekä MPA alueen hallinnoimisen arviointiin. Henkilökunnan koulutus on erittäin tärkeää alueen biodiversiteettiä suojeltaessa sekä alueen ihmisten elinolosuhteita parannettaessa.
Työmetodeina hankkeessa on käytetty mm. haastatteluja, kyselyitä, koulutusta, osallistamista, yhteisöllisiä työpajoja ja ympäristökasvatuksen keinoja.
Hankkeen pääasiallisena tavoitteena oli varmistaa paikallisten yhteisöjen aktiivinen osallistuminen Nui Chuan kansallispuiston koralliriutan suojeluun meren biodiversiteetin suojelemiseksi ja kestävän toimeentulon tukemiseksi
Hankkeen aikana paikallisyhteisöt ovat olleet hyvin aktiivisesti mukana toiminnoissa ja toiminnan suunnittelussa. Erityisesti MPA ohjekirjan käyttö osallistamisvälineenä on tuottanut tulosta ja toiminut paikallisten aktivoijana. Hankkeen aikana laadittiin osallistavien metodeiden avulla MPA suunnitelma Nui Chuan kansallispuiston alueelle. Nui Chua ei toistaiseksi ole kuulunut MPA listattuihin alueisiin, mutta hankkeen aikana tarve liittää se listalle on voimistunut myös alueista päättävän ja niitä hallinnoivan ministeriön silmissä. Paikallisyhteisöiden osallistuminen prosessiin on ollut merkittävää, paikallistasolla muodostettiin yhteisöiden toimesta erityinen MPA kerho sekä ryhmä huolehtimaan biologisten ja yhteiskunnallistaloudellisten indikaattoreiden seurannasta.
Hanke toteutettiin joulukuusta 2004 joulukuuhun 2006 ja sille myönnettiin 29 677 euroa.
Vietnam
SIERES Group/Center for Bioresources and Development, CBD: Issue on Non-Timber Forest Products in Nui Chua National Park: a case study towards a sustainable use of bioresources of the three-Phan region - the driest area in Southern Vietnam
http://www.ntfp.org/sub.php?gosub=exchangenews-art&id=220
Tiedon tuottamista metsän oheistuotteiden merkityksestä Vietnamin Nui Chuan kansallispuistossa
Hankkeessa SIERES teki selvitystä metsän oheistuotteiden käytöstä ja niiden toimeentulovaikutuksista Nui Chuan kansallispuiston alueella Ninh Thuanin maakunnassa Etelä-Vietnamissa. Tutkimuksen
tavoitteena oli tuottaa tietoa nykytilanteesta ja oheistuotteiden eli metsien ei-puupohjaisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Pitkän tähtäimen tavoitteena oli luoda perustaa kansallispuiston kestävälle hallinnoinnille. Hankkeessa oli lisäksi tarkoituksena tuottaa toimintasuunnitelma kansalaisjärjestölle, jota tutkijaryhmä on perustamassa.
Kuvassa välittäjä neuvottelee kyläläisen kanssa
Tutkimuksen pääkysymykset olivat: (i) Mikä on metsän oheistuotteiden merkitys tulonlähteenä alueen ihmisille? (ii) Mitkä ovat keräilyn myönteiset ja haitalliset vaikutukset metsäresursseihin ja laajemmin luonnonvaroihin? (iii) Missä määrin keräily on laillista; missä laitonta? sekä (iv) Miten edistää keräilyä kestävällä tavalla? Tutkimuksen toteuttamisessa hyödynnettiin osallistavia menetelmiä ja tiedonkeruu tapahtuu pääosin avointen haastattelujen ja havainnoinnin kautta.
Tutkimuksessa haastateltiin kaiken kaikkiaan 183 asianosaista 21 kylässä. Kylien määrä väheni kun selvisi että vain raglay- ja cham-vähemmistöt käyttivät metsätuotteita. Vähemmistöjen lisäksi haastateltiin paikallishallinnon edustajia sekä enemmistöä eli kinh-vietnamilaisia, sillä he toimivat metsätuotteiden välittäjinä sekä jälleenmyyjinä.
Hankkeen tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Perinteisten metsätuotteiden lisäksi tutkittiin puuhiilikauppaa, sillä se on taloudellisesti merkittävää ja vaikuttaa merkittävästi myös metsään. Hankkeen toteuttajat pitävät tärkeimpänä tuloksena vaihtoehtojen kehittämistä raglay-vähemmistölle, jotta he eivät käyttäisi liikaa metsätuotteita. Esimerkiksi tiettyjen metsätuotteiden viljely ja peltometsäviljely ovat tällaisia vaihtoehtoja.
Hanke toteutettiin joulukuusta 2005 syyskuuhun 2006 ja sille myönnettiin 12 250 euroa.
Vietnam
Center for Water Resources Conservation and Development (WARECOD): Research on Local Knowledge in Tam Giang lagoon, Hue, Central Vietnam
http://www.warecod.org.vn
Patoa vastaan paikallisen tietotaidon avulla Vietnamissa
Hankkeen ideana oli tuottaa tietoa Tam Giangin alueen ympäristöstä paikallisyhteisön itsensä avulla. Hankkeessa tuotettiin tietoa alueen ekologisesta ja kulttuurisesta merkityksestä sekä tuotiin ilmi se laaja ja korvaamaton tietotaito, jota alueella kauan asuneilla ihmisille on sen luonnosta kertynyt ja käyttää tätä tietoa apuna neuvoteltaessa megahankkeita (kuten patoja) alueelle suunnittelevien tahojen kanssa.
Tam Giangin alueen ihmiset oppivat dokumentoimaan jokapäiväiseen elämäänsä ja luonnon kanssa vuorovaikutuksessa elämiseen (esimerkiksi kalalajeihin, perinteisiin kalastusvälineisiin, yrttilääkkeisiin, jokien ekosysteemeihin jne.) liittyvää tietoa. Tiedosta koottiin kirjallinen raportti. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on levittää tämä Thaimaassa kehitetty paikallislähtöinen ruohonjuuritason ”Thai Baan” -tutkimusmetodi laajemmalle Vietnamissa. ”Thai Baan” -tutkimusten tarkoituksena on tuottaa kyläläisten itsensä tuottamaa paikallista ekologista ja kulttuuritietoa tieteellisen tiedon rinnalle.
Hankkeen kohderyhmänä oli Tam Giangin laguunin alueen 1200 asukasta ja löyhemmin Keski-Vietnamissa sijaistevan Quang Thai -kunnan 5000 asukasta, joiden toimeentulo riippuu Huong-joen suistoalueesta. Hanketta oli tarpeen, koska Huong-joen yläjuoksulle ollaan rakentamassa Ta Trachin patoa. Tämä aiheuttaa mittavaa vahinkoa sekä laguunin luonnolle että sen alueella asuville ihmisille.
Tam Giangin laguunin alueelta valittiin 15 paikallista tutkijaa, pääosin kalastajia, jotka dokumentoivat kalastusta, kylän historiaa, perinteisiä yrttejä sekä elinkeinoja. He löysivät 120 kala- ja muuta vesieläinlajia ja 49 kalastusvälinettä. Kaloista 35 on taloudellisesti arvokkaita. He myös havaitsivat, että kalansaaliit ovat pienentyneet viime aikoina johtuen patohankkeesta ja teollisuushankkeista. Hankkeessa myös laadittiin suunnitelma ja keinot vähentää kyläläisten omaa ympäristökuormitusta mm. muuttamalla kalastusmetodeja. Lopputyöpajassa oli myös hallinnon edustajia, jotka olivat innoissaan kyläläisten tutkimuslöydöistä. Näin saavutettiin myös tavoite vaikuttaa viranomaisiin.
Paikalliset ihmiset oppivat arvostamaan omaa ympäristöään sekä suojelemaan sitä eri ns. kehityshankkeiden kielteisiltä vaikutuksilta. Viranomaiset saivat tietää tutkimustulokset ja he olivat niistä innostuneita
Hanke toteutettiin tammikuusta marraskuuhun 2007 ja sille myönnettiin 10 000 euroa.
Vietnam
WARECOD: Research on Local knowledge in the Lo-Gam River, Tuyen Quang province, Northern Vietnam
http://www.warecod.org.vn
Paikallistiedot tutkimus Lo-Gam joella Pohjois-Vietnamissa
Hankkeessa tehtiin kyläläisten tutkimus (Thai Baan) eräällä maan rikkaimman ekosysteemin joella Pohjois-Vietnamissa. Kyläläisten ympäristötiedon toivotaan vaikuttavan Lo-Gam-joen yläjuoksulle rakennetun Na Hang -padon kielteisten vaikutusten huomioimiseen ja niiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen paikallisyhteisöille.
Na Hangin kunnan asukkaat valitsivat kyläläistutkijat ja hankkeen tiimi opetti heidät tekemään omaa tutkimustaan. Kyläläiset valitsivat itse tärkeimmät tutkimuskohteet. Kyläläiset tutkivat paitsi joen luonnonarvoja (luokittelivat kala- ja kasvilajeja) myös kulttuurisia ja sosiaalisia arvoja. Tutkimustulokset välitettiin vastaaville viranomaisille (EVN, Kalastusministeriö ym).
Tutkimuspaikka muuttui alussa Tuyen Quangin kaupungista Na Hangin kuntaan, koska se oli enemmän kärsinyt Na Hangin padon ja tekojärven vaikutuksista ja sen kuntalaiset olivat riippuvaisia kalastuksesta
Tavoitteet: paikallisten ihmisten kapasiteetin kasvattaminen, kyläläistutkijoiden kyky dokumentoida ja ymmärtää luonnonvarojen merkitys omalle toimeentulolleen ja tutkimistulosten vaikutus paikallisella ja kansallisella tasolla toteutuivat suunnitellusti. Kyläläiset mm ottivat yli 50 % tutkimusraportin valokuvista, ja kyläläiset laativat myös yksityiskohtaisen kartan joesta löydetystä yhdeksästä ekosysteemistä. Tutkimuksessa10 kyläläistutkijaa tekivät neljä osatutkimusta: vesilajit, kalastusvälineet, ekosysteemit ja kylän historia ja tutkimus toteutettiin 13 kylässä Na Hangin alueella. He totesivat, että Gam-joella on ollut käytössä 34 erilaista kalastusvälinettä. Tutkijat löysivät 84 lajia, joista 62 kalalajia. Kuvista tehtiin näyttävä juliste.
WARECODIn Khanh ja Na Hangin naiset pohtivat hankkeesta opittua
Tove Selinin englanninkielinen matkaraportti vierailusta Na Hangin patoalueella marraskuussa 2008 on luettavsissa tästä pdf-tiedostosta
Hanke toteutettiin tammikuusta joulukuuhun 2008 ja sille myönnettiin 15 000 euroa.