Pakkosiirrot

Häädöt ja syrjäyttäminen: luonnonvarojen kiihtyvä haltuunotto

Jatkuvaan kasvuun perustuva talous tarvitsee uusia metalleja, mineraaleja, öljyä, kaasua, puuta ja viljelytilaa – niitä haetaan yhä enemmän kehitysmaiden köyhien elinseuduilta.

Ylituotannon ja -kuluttamisen ekologinen jalanjälki on sekä ympäristöllinen että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymys. Massiivinen sademetsien hävittäminen Indonesiassa ja Brasiliassa koskettaa lukuisten metsäyhteisöjen elämää. Intiassa eri kehityshankkeiden tieltä on joutunut väistymään ainakin 30 miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa adivasia. Joidenkin arvioiden mukaan tämän vuosikymmenen aikana häädetään 150 miljoonaa ihmistä suurten kehityshankkeiden tieltä, heistä 80 prosenttia kehitysmaissa. Varovaistenkin arvioiden mukaan maapallolla saattaa vuonna 2050 olla myös yli 200 miljoonaa ilmastopakolaista.

Kiivaimmin luonnonvaroja ja maa-alueita otetaan haltuun globaalissa Etelässä. Mukana on maatalous-, biopolttoaine-, metsä- ja kaivannaisalalla toimivia monikansallisia yrityksiä ja pääomarahastoja, sekä yhä enemmän myös valtioita. Monet vaurastuneet maat investoivat aggressiivisesti maa-alueiden ostamiseen ja vuokraamiseen köyhemmissä maissa kasvattaakseen ruoka- ja polttoainevarantojaan tai varmistaakseen suurteollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden saannin. 

Maakaappaukset ja muu maan hyödyntäminen teollistuvan maailman tarpeisiin ei sinänsä ole uutta, mutta ilmiön suuruusluokka on. Edes kolonialismin aikana maa-alueita ei otettu haltuun samassa mittakaavassa.  Uutta on sekin, että maakaupoista ja ruuantuotannosta on tullut osa spekulatiivisia rahamarkkinoita. Taustalla on globaali odotus niukkuudesta eli siitä, että ruokaturva heikentyy, minkä seurauksena maan ja ruoan hinta nousee. Investoijat – jotka voivat olla esimerkiksi yksityisiä sijoittajia tai eläkerahastoja – hyötyvät laajalle levinneestä huolesta ruoan loppumisesta. Muutoksia on myös toimijakentässä; rajat rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän välillä ovat muuttuneet. Kiina, Lähi-idän maat ja Etelä-Korea ovat aktiivisia maiden valtauksessa, mutta eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten osuus on kuitenkin edelleen merkittävä.

Jatka lukemista häädöistä ja syrjäyttämisestä

Tutustu Siemenpuun teemajulkaisuun 4: Sijoiltaan menneet

Hanke jatkaa All India Forum of Forest Movementsin (AIFFM) työtä, jota Siemenpuu on tukenut myös aikaisemmissa hankkeissa 2013–2014. Kamppailua metsäyhteisvaurauden takaisin saamiseksi ja suojelemiseksi tuetaan keskittymällä sopivien ruohonjuuritason yhteisvaurauden hallintainstituutioiden perustamiseen sekä sopivien poliittisten ja organisatoristen strategioiden kehittämiseen osavaltioiden, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Vuosien 2015-16 aikana MEE Net jatkaa verkoston toimijoiden kapasiteetin kasvatusta, vaikuttamistyötä Mekong-maiden energiasektorin kehittämisessä sekä yhteisöpohjaisten strategisten ympäristöanalyysien tekemistä. Lisäksi se lisää Salween-joen rajat ylittävää vaikuttamistyötä ja edistää Salweenin etnisen neuvoston perustamista. MEE Net työskentelee läheisesti Save the Mekong –koalition kanssa, jotta energiakysymykset ja maiden rajat ylittävät vaikutukset otetaan huomioon Mekongiin liittyvässä kampanjatyössä.

Hankkeella "Movimento dos atingidos por megaprojectos" halutaan kasvattaa mosambikilaisten pienviljelijäyhteisöjen kapasiteettia puolustaa oikeuksiaan ja luonnonvarojaan kaivos- ja maatalousmegahankkeiden puristuksessa, sekä yhdistää yhteisöjä suuremmaksi liikkeeksi. Hankkeen puitteissa järjestetään paikallistason keskustelu- ja koulutustyöpajoja vaikuttamis- ja kampanjointityöstä sekä kokemustenvaihtoa yhteisöjen välillä. Megahankkeiden ja niitä tukevien kansallisten ohjelmien aiheuttamia epäoikeudenmukaisuuksia dokumentoidaan ja julkistetaan.

Sorry no organisations available.

15.9.2015

Peter Kitelo on nuori, sanavalmis mies, joka puhuu niin paljon asiaa, että heikompaa hengästyttää. Tapasimme Kitelon Durbanissa, Etelä-Afrikassa, missä hän osallistui Siemenpuu-säätiön kumppanin Global Forest Coalitionin järjestämään yhteisöpohjaisen metsiensuojelun konferenssiin 31.8.-4.9.2015. Kitelo edusti tapaamisessa Chepkitale Indigenous People Development Project (CIPDP) -järjestöä, jonka työtä Siemenpuu myös parhaillaan tukee.

6.5.2015

Siemenpuu on järjestämässä kaivannaisiin, niihin liittyviin konflikteihin ja kaivannaistalouden vaihtoehtoihin liittyviä keskusteluita Helsingissä Maailma kylässä -viikon aikana.

Kestävää metsiensuojelua kyläneuvostojen tuella – vaiko puuplantaaseja ja pakkosiirtoja?

20.12.2016

[Tanja Seppänen] Saavumme Jurakhamanin kylään, jossa on juuri alkanut uskonnollinen Kartik Purnima -festivaali. Ihmiset ovat asettautuneet alttareiden eteen pihoillaan ja valmistautuvat nyt ensimmäisiin seremonioihin. Tulevien päivien aikana kyläläiset omistautuvat muun muassa pyhälle puulle tulsille. Paikalliset perinneparantajat käyttävät tulsia lääkeyrttinä monenlaisten vaivojen hoitoon.

Arabian niemimaa, Iran, ISIS ja alkaneet vesisodat

13.10.2015

Suuria otsikoita repivän, Irakin ja Syyrian kattavassa uskonnollisessa valtiossa Sunni-militanttien brutaalin teurastuksen takana Lähi-idässä ”on meneillään vesisota”. Näin kirjoitti viime vuoden elokuussa pitkän linjan ympäristötoimittaja Fred Pearce Yalen yliopiston metsätalouden ja ympäristöopintojen laitoksen julkaisemalla Yeale Environment 360 -sivustolla.