Paikallisyhteisöt

Paikallisyhteisöt ovat Siemenpuun toiminnan keskiössä. Vuoden 2015 alussa Siemenpuu julkaisee uuden osan julkaisusarjassaan, ja sen teemana on Alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt – ilmaisutapojen löytäminen omien oikeuksien määrittämiseksi. Julkaisu toteutetaan tarinakokoelman muodossa. 

Lähtökohtina tarinoiden keräämisessä on yhteisöjen elämä tässä ajassa liittyen erityisesti perinteisten oikeuskäsitysten ja kansainvälisten yhteisöoikeuksien yhteensovittamiseen. Toisena teemana on yhteisöidentiteetin vahvistuminen tai muodostuminen (poliittisen) organisoitumisen kautta. Lisäksi ollaan kiinnostuneita voitokkaiden liikkeiden ja kamppailuiden synnyttämistä tarinoista ja kertomuksista. 

Tarinat ja kertomukset kootaan suoraan yhteisöiltä ja niiden muodot voivat vaihdella huomattavasti. Julkaisun suunnittelu ja tarinaprosessi aloitetaan 2014 alussa. Prosessin kehitystä ja tarinoiden syntymistä voi seurata näillä sivuilla. Osa tarinoista julkaistaan kirjana ja osa Siemenpuun nettisivuilla. 

Tutustu Siemenpuun teemajulkaisuun 5: Särjetty maa - tarinoita etelästä ja pohjoisesta

Vuoden 2015 aikana tarinoiden pohjalta dramatisoidaan teatteriesitys. 

Hankkeen päätavoitteena on biokulttuurisen monimuotoisuuden ja kestävien toimentulon edellytysten vahvistaminen. Hankkeen välittömänä tavoitteena on lisätä yhteisöjen tietoisuutta metsä- ja maaoikeuksistaan sekä vahvistaa yhteisöjen edellytyksiä metsien kestävälle hyödyntämiselle.

Hankkeessa CNS i) osallistuu Amazonian keräilijäväestöä koskevan yhteiskuntapolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen neuvottelemalla kansallisen hallituksen kanssa tai kritisoimalla sen linjaa, jotta ohjelmat todella saavuttaisivat paikallisyhteisöt, ii) tekee yhteistyötä kansallisen parlamentin kanssa tärkeimpien Amazonian aluetta koskevien lakien sekä asetusten säätämisessä ja iii) tukee CNS:n osavaltiotason organisaatioiden vaatimusten esittämistä osavaltioiden hallituksille sekä kansalliselle hallitukselle.

Jagran Jan Vikas Samiti tukee Intian metsäoikeuslainsäädännön toimeenpanoa sekä paikallisella että alueellisella ja osavaltiotasolla. Tukeen kuuluu yhteisötason toiminta sekä perhe- että yhteisötason metsäoikeuksien haussa. Hankkeella pyritään vahvistamaan paikallistason hallinnollisia toimijoita siten, että ne pystyvät hallinnoimaan metsäoikeuksien piiriin kuuluvia alueita.

Hankkeen kautta Latinalaisen Amerikan Maan ystävien ryhmät edistävät alueiden hallintaa vahvistamalla yksilajisten viljelmien vastustamista ja luonnon kaupallistamista sekä tukemalla yhteisöpohjaiseen biodiversiteetin hallintaan liittyviä aloitteita ja kokemuksia Argentiinassa, Brasiliassa, Costa Ricassa, El Salvadorissa, Kolumbiassa, Meksikossa ja Uruguayssa. Hanke toteutetaan Kansainvälisten Maan ystävien Metsät ja biodiversiteetti -ohjelman sekä Ruokasuvereniteettiohjelman puitteissa.

Hankkeessa tavoitellaan maatalouden biodiversiteetin suojelun ja tuotannollisen hallinnan saamista paikallisyhteisöjen käsiin. Ruokasuvereniteetti ja sekä maaseudun tuottajien että kaupunkien kuluttajien kannalta tasa-arvoinen elintarvikejärjestelmä saavutetaan maatiaissiementen, ja perinnetietämyksen uudelleenarvottamisen avulla. Ruohonjuuritason organisaatioiden vaikuttamiskapasiteetti vahvistuu liittyen teollisen maatalouden toimijoiden aiheuttamiin paineisiin.

Hankkeessa CNS i) osallistuu Amazonian keräilijäväestöä koskevan yhteiskuntapolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen kansallisella tasolla neuvottelemalla hallituksen kanssa tai kritisoimalla sitä, jotta hallituksen ohjelmat todella saavuttaisivat paikallisyhteisöt, ii) tekee yhteistyötä kansallisen parlamentin kanssa tärkeimpien Amazonian aluetta koskevien lakien sekä asetusten säätämisessä ja iii) tukee CNS:n osavaltiotason organisaatioiden vaatimusten esittämistä osavaltioiden hallituksille sekä kansalliselle hallitukselle.

Hankkeen lähtökohtana on oikeusperustainen ympäristönsuojelu, jossa metsistä riippuvaisilta yhteisöiltä suojelun nimissä viedyt maat palautetaan niiden yhteisomistukseen oikeuksien ja velvoitteiden saattelemina. Näin yhteisöt suojelevat ja käyttävät kestävästi metsiä suojelutoimijoiden tukemina. Kansallisella tasolla Chepkitale Indigenous Peoples Development Project (CIPDP) yhteistyötahoineen vaikuttaa Kenian metsistä riippuvaisten yhteisöjen maaoikeuksiin liittyvän lakiuudistuksen valmisteluun.

SADED-Nepalin hankkeessa on kaksi osiota: aiemman toiminnan jatkoksi tehtävää ruohonjuuritason dialogitoimintaa sekä toukokuun 2015 jälkeisen maanjäristyksen ennallistamisen ja jälleenrakennuksen kestävyyttä vahvistavaa toimintaa.

Hanke jatkaa All India Forum of Forest Movementsin (AIFFM) työtä, jota Siemenpuu on tukenut myös aikaisemmissa hankkeissa 2013–2014. Kamppailua metsäyhteisvaurauden takaisin saamiseksi ja suojelemiseksi tuetaan keskittymällä sopivien ruohonjuuritason yhteisvaurauden hallintainstituutioiden perustamiseen sekä sopivien poliittisten ja organisatoristen strategioiden kehittämiseen osavaltioiden, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Vuosien 2015-16 aikana MEE Net jatkaa verkoston toimijoiden kapasiteetin kasvatusta, vaikuttamistyötä Mekong-maiden energiasektorin kehittämisessä sekä yhteisöpohjaisten strategisten ympäristöanalyysien tekemistä. Lisäksi se lisää Salween-joen rajat ylittävää vaikuttamistyötä ja edistää Salweenin etnisen neuvoston perustamista. MEE Net työskentelee läheisesti Save the Mekong –koalition kanssa, jotta energiakysymykset ja maiden rajat ylittävät vaikutukset otetaan huomioon Mekongiin liittyvässä kampanjatyössä.

SADED pyrkii täsmentämään Ekologisen demokratian käsitettä ja hyödyntämään sitä kehityskysymyksiä koskevissa vuoropuheluissa sekä ympäristöön ja demokratiaan liittyvässä toiminnassa.  SADEDin käyttämä käsite Ekologinen swaraaj tarkoittaa mahdollisuutta autonomisempaan ja oikeudenmukaiseen päätöksentekoon ja kontrolliin luonnonvarojen käytössä. SADED järjestää erilaisia vuorovaikutteisia dialogeja, joissa pyritään ylittämään niihin osallistuvien tahojen usein lähtökohtaisesti vahvasti eroavat sosiaaliset ja ideologiset lähtökohdat.

Hankkeessa kansainvälisen pienviljelijäliikkeen La Via Campesinan jäsenet, zimbabwelainen ZIMSOFF ja mosambikilainen UNAC kokoontuvat keskustelemaan niiden koordinaatiovastuista alueellisella ja kansainvälisellä tasolla ja laativat strategian pienviljelijöiden taistelun tukemiseksi itäisessä ja eteläisessä Afrikassa. Ne järjestävät jäsentensä välisiä kokemustenvaihtovierailuja, joilla identifioidaan yhteisöpohjaisten siementenhallintajärjestelmien hyviä käytäntöjä. Ne taltioidaan videolle ja paperille viljelijöiden kesken jaettaviksi.

Hankkeessa mahdollistetaan afrikkalaista osallistumista ja erityisesti Afrikan sosiaalifoorumin toimijoiden osallistumista Tunisissa maaliskuussa 2015 pidettävään Maailman sosiaalifoorumiin (WSF). WSF tarjoaa tilaisuuden afrikkalaisille toimijoille verkostoitua alueellisesti ja kansainvälisesti yhteisen agendan ja kannanottojen määrittämiseksi sekä vahvistaa kapasiteettiaan vaikuttamistyöhön. WSF:ssä järjestetään erityisesti tilaisuus maakauppauksista sekä työpajan valmistautumisesta  syksyn  COP21 –ilmastokokoukseen.

Hanke edistää pienmaanviljelijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa Kenian maatalouspolitiikkaan ja edistää ekologisten maankäyttöteknologioiden käyttöönottoa. Siemenpuun tuki kohdistuu pienviljelijöiden alueellisten verkostojen toiminnan tukemiseen osana PELUMin laajempaa ohjelmaa pienviljelijöiden omaehtoisen ekologisen maankäytön edistämiseksi. 

Yhtiöiden ja käsityöläisten kaivannaistoiminnan yleistyessä Malin Sikassossa, tämä hanke pyrkii muodostamaan alueen kunnanjohtajien koalition käsittelemään kaivannaiskysymyksiä sekä vaatimaan tilivelvollisuutta kaivosyhtiöiltä. Koalition tavoitteena on vahvistaa Sikasson kuntien kapasiteettia kouluttamalla maalakien ja kaivossäädösten tuntemusta sekä edistämällä keskustelua relevanttien tahojen välillä. Näin se pyrkii myös suojaamaan paikallista ihmisiä ja luontoa kunnioittavaa sosioekonomista kehitystä kaivosyhtiöiden intresseiltä.

Hanke keskittyy aiempaa systemaattisempaan vaikuttamistoimintaan Baixo Amazonasin sosiaalisten liikkeiden vaatimusten toteutumiseksi. Sosiaalinen liike koostuu alueen keräilijäreservaattien asukkaita edustavista organisaatioista, jotka vaativat metsien suojelun ja niiden asukkaiden elämänlaadun parantamisen varmistavaa yhteiskuntapolitiikkaa. Hankkeessa systematisoidaan aluksi reservaattien ensisijaisimmat vaatimukset ja vaikutetaan sen jälkeen relevantteihin kunta-, osavaltio- ja valtiotason auktoriteetteihin. Näitä ovat mm. ympäristö-, maatalous-, terveys- ja opetusministeriö.

Hankkeessa 1) järjestetään metsistä riippuvaisten kenialaisten alkuperäiskansojen kanssa kolme työpajaa liittyen ilmastonmuutoksen torjumisen turvalausekkeisiin, ihmisoikeusnormeihin ja mekanismeihin, 2) tuetaan kolmen metsistä riippuvaisten alkuperäiskansojen edustajan dialogia hallituksen tai siihen liittyvien toimijoiden kanssa turvalausekemekanismeista ja standardeista, sekä 3) tuotetaan ja julkaistaan IPACCin materiaali alkuperäis- ja paikallistiedon sisällyttämisestä kansallisiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategioihin UNFCCC:n COP20:ssa Limassa, Perussa.

Hankkeessa laaditaan Embera Wounaan alkuperäiskansojen alueelle metsien hallinnan hallinnollinen ja tekninen manuaali, jota ilman metsien hallinta on haavoittuvaista. CGEW:n tavoittena on suojella alueensa ympäristöä ja elinpiiriä. Hankkeen avulla halutaan varmistaa kulttuuriseen kosmovisioon perustuva metsien hallinta vahvistamalla CGEW:n ja yhteisöjohtajien hallintokapasiteettia, jotta hallintoalueen metsiä pystytään hallitsemaan perinteisten normien ja kansallisten sekä kansainvälisten säädösten mukaisesti.

Hankkeessa tehdään selvitys kaskiviljelytoiminnan paikallistason muodoista ja sen merkityksestä, toiminnan paikallisista ympäristöllisistä, sosiaalisista, taloudellisista ja terveysvaikutuksista sekä siihen tarjotuista toimeentulon vaihtoehdoista. Selvityksessä tuodaan esiin myös toiminnan institutionaalista ja lainsäädännöllistä kehikkoa ja viranomaistoimintaa suhteessa kiertokaskitalouteen. Selvitys pohjautuu kirjallisuusanalyysiin, yhteisöissä tapahtuviin talouskohtaisiin haastatteluihin sekä keskusteluihin muiden intressiryhmien, kuten esim.

Hankkeella "Movimento dos atingidos por megaprojectos" halutaan kasvattaa mosambikilaisten pienviljelijäyhteisöjen kapasiteettia puolustaa oikeuksiaan ja luonnonvarojaan kaivos- ja maatalousmegahankkeiden puristuksessa, sekä yhdistää yhteisöjä suuremmaksi liikkeeksi. Hankkeen puitteissa järjestetään paikallistason keskustelu- ja koulutustyöpajoja vaikuttamis- ja kampanjointityöstä sekä kokemustenvaihtoa yhteisöjen välillä. Megahankkeiden ja niitä tukevien kansallisten ohjelmien aiheuttamia epäoikeudenmukaisuuksia dokumentoidaan ja julkistetaan.

Hanke jatkaa ilmastonmuutokseen ja yhteisöoikeuksiin liittyvää selvitys- ja kampanjointityötä, jota Siemenpuu tuki aiemman DISHA:n vuosina 2012-2013 hallinnoiman hankkeen (11018AAS) kautta. Hankkeessa tuetaan edelleen India Climate Justice (ICJ)  -verkostoa ja hankevastaavana on sama tutkija-aktivisti Soumitra Ghosh, mutta nyt tilijärjestönä toimii RVC. Toteutuksesta vastaa Koillis-Intiasta käsin toimiva ryhmä, jolla on laajaa kokemusta ilmasto- ja katastrofityöstä.

Mother Nature on vapaaehtoisista koostuva järjestö ja kansanliike, jossa on mukana paikallisten alkuperäisyhteisöjen edustajia, nuoria aktivisteja ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita.

Tamilnadulainen kansalaistoimijoiden verkosto Joint Action for Sustainable Livelihood (JASuL) on viimevuosina kehittänyt viljelijäkeskeisen Kestävien elinkeinojen viljelijäyhdistyksen (Sustainable Livelihood Farmers Association, SLFA), jonka tavoitteena on työ globalisaation haittavaikutuksia vastaan Tamil Nadussa.

Kyseessä on PAD-järjestön ja sen kumppaneiden vuoden kestävä selvityshanke Tamil Nadun osavaltiossa elävien paikallisyhteisöjen perinnetiedosta ja luonnon käyttötavoista, sekä sitä, miten yhteisöjen oikeudet toteutuvat suhteessa Intian lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Selvityksessä on mukana 500-750 perhettä osavaltion metsäalueilta, viljelytasangoilta ja rannikkoalueilta.

Hankkeessa työskennellään haavoittuvien ryhmien (kuten paikallis- ja alkuperäiskansayhteisöjen) tarkoituksenmukaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi Convention on Biological Diversity (CBD) -prosesseihin. Hankkeessa tuetaan yhteisöedustajien osallistumista CBD kokouksiin, mahdollistetaan heidän huoliensa, paikallisiin käytäntöihin liittyvien aloitteiden ja inputtien kuuleminen ja sitä kautta monipuolistetaan CBD prosesseja sekä varmistetaan, että COP päätökset ovat sovellettavissa todellisen maailman tilanteisiin. Osallistamisen tapoina hankkeessa mm.

Chico Mendes Institute for the Conservation of Biodiversity, ICMBio, on vastuussa merellisten ja rannikkoalueen keräilijäsuojelualueista Brasiliassa, mutta se ei kykene näkemään alueiden vaatimuksia ja tarpeita kokonaisuudessaan. Näin ollen on tarpeellista vahvistaa keräilijöitä, heidän asioitaan ajavia järjestöjä ja heidän omia kehitysstrategioitaan, jotta julkisten politiikkojen toimeenpanoa voidaan edistää, ja jotta alueet voidaan paremmin suojella myös hallituksen ja yritysten paineelta edistää alueilla suurhankkeita, jotka uhkaavat keräilijöiden perinteistä toimeentuloa. 

Sorry no organisations available.

23.1.2018

Intialaiset kansalaisjärjestöt ovat Siemenpuun hanketuen avulla jatkaneet työtään Intian alkuperäiskansojen eli adivasien laillisten metsäoikeuksien ja maarekisteröintien saamiseksi. Työn tuloksena hankekaudella 2016-2017 yli 4000 uutta perhettä sai rekisteröityä lailliset oikeudet maihinsa ja 96 kyläyhteisöä (yli 16000 ihmistä) sai hankittua oikeudet yhteisten metsäalueidensa hallintaan. Lisäksi yli 30000 perhettä ja 726 kylää jättivät sisään omat rekisteröintihakemuksensa. 342 kyläyhteisöä on laatinut jo mailleen kestävän metsienhoidon suunnitelman.

21.3.2017

Maailman metsäpäivänä 21.3.2017 Siemenpuu-säätiö ja noin 200 muuta järjestöä eri puolilta maailmaa vetosivat YK:n maatalousjärjestö FAO:oon muuttamaan vuodesta 1948 käytössä olleen metsän määritelmänsä.

FAO:n määritelmän mukaan metsä on vain ryhmä puita, joilla on tietty vähimmäiskorkeus ja latvuspeitto. Määritelmä ei ota huomioon metsien merkitystä eri eliölajien ja ihmisten elinympäristönä tai maaperän, veden ja ilmasto-olojen säätelijänä.

8.3.2016

Hondurasilaisen alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavan COPINH-järjestön johtohahmo Berta Cáceres murhattiin kotiinsa maaliskuun kolmannen päivän vastaisena yönä. Hän oli kansainvälisesti tunnettu aktivisti ja sai Goldman -ympäristöpalkinnon erityisesti lenca-alkuperäiskansan kanssa tekemästään työstä. Yhteisöt haluavat suojella Gualcarque-jokea Agua Zarca -vesivoimahankkeen vaikutuksilta.

Sivut

On how change (can) happens

20.12.2017

[Satu Ranta-Tyrkkö and Ruby van der Wekken] After Nepal (see Ruby's previous blog), the journey with South Asian Dialogues on Ecological Democracy (SADED) continued on 15-20 November in India. Also in India, the need for Ecological Democracy and the approach of SADED is clear. Also in India the negative trends of climate destabilisation, loss of biological diversity and increasingly authoritarian regimes continue despite the widely shared desire to prevent environmental crisis and to live in democratic societies.

48 hours and the perils of development in breathtaking Nepal

12.12.2017

[Ruby van der Wekken] From 13th to 15th November I had the pleasure of spending 48 hours with Siemenpuu partner South Asian Dialogues on Ecological Democracy in Nepal (SADED-Nepal), before heading on to India for a visit with its older sister organisation, SADED India.

Tilanne, johon kaikkien ympäristökehitysyhteistyötä tekevien tulisi ajautua

29.11.2017

[Anna Jaurimaa] Seisoin parinkymmenhenkisen yleisön edessä sormet silmien ympärillä kuin silmälaseina. Olin kokoushuoneessa Pekanbarussa Sumatran saarella. Tämä ei näyttänyt viisaalta, mutta tähän tilanteeseen oli päädytty mielestäni perustelluista syistä, jotka kerron teille nyt.