community rights

Nepalin kansallisessa metsäpolitiikassa ja paikallisissa yhteisömetsäryhmien metsien hallintasuunnitelmissa ei ole yksiselitteisiä määritelmiä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen biokulttuurisista oikeuksista. Tämän hankkeen puitteissa pyritään vahvistamaan näitä oikeuksia lainsäädännössä sekä eri hallintotasojen politiikkalinjauksissa ja suunnitelmissa.

Hankkeessa on seuraavia ulottuvuuksia:

Nepalin kolmella hallinnon tasolla (liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistaso) huomion pääasiallisena kohteena on ollut infrastruktuurikehitys. Tämä on kuitenkin tapahtunut ilman systemaattista suunnittelua ja ympäristöä vahingoittaen, haitaten mm. kestävää maataloustuotantoa, puhtaan veden saatavuutta ja lisäten haavoittuvuutta luonnontuhoille. Hallinnon eri tasot ovat myös halukkaita saamaan oman osansa paikallisista resursseista – samalla heikentäen käyttäjäryhmien valtaa.

Myanmarin Chin-osavaltion kukkulaisilla ja vaikeapääsyisillä metsäalueilla elävän dai- alkuperäiskansan metsäalueet ovat Myanmarin kansainvälisen avautumisen kautta enenevästi intensiivisen ulkopuolisen teollisen hyödyntämisen uhkaamia. Oikeuksiensa puolustamiseksi dai-kansan johtajat ovat nähneet, että maihinsa liittyvien oikeuksien puolustamiseksi dai-yhteisöjen on keskinäisessä yhteistyössä välttämättä virallisesti kartoitettava asuinalueensa, niiden luonnonolosuhteet sekä perinteiset elämän ja metsien hallinnan muodot.

Kayahin osavaltiossa alkuperäiskansojen maita uhkaa laajaperäinen taloudellisten intressien ohjaama haltuunotto mm. puutuotantoon ja kaivosteollisuuteen. Vain hyvin harvoilla on minkäänlainen rekisteröinti maihinsa.

Hankkeessa kerätään tietoa Myanmarin alkuperäiskansayhteisöjen tämänhetkisestä oikeudellisesta asemasta ja luonnonvarainhallinnan rakenteista ja näihin kohdistuvista paineista. Tarkastelussa on mm. se, miten alkuperäiskansojen tapaoikeudelliset luonnonvarainhallinnalliset rakenteet ja haasteet liittyvät heidän elämäänsä ylläpitäviin ja toimeentuloonsa liittyviin oikeuksiin ja miten nämä oikeudet ovat suhteessa Myanmarin kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Tiedon keruuseen mobilisoidaan koko Burma Environment Working Group verkosto.

Brasilian Amazonian perinteinen keräilijäväestö puolustaa olemassa olevia keräilijäsuojelualueita Brasilian vallassa olevan hallituksen suojelualueisiin kohdistuvan vihamielisen politiikan tuomia uhkia vastaan. Hanke edesauttaa keräilijäväestön sisäistä järjestäytymistä, sen vaikuttamistoimintaa erityisesti kansallisella tasolla, sekä sen yhteistyösuhteiden tiivistämistä muiden samanmielisten sosiaalisten liikkeiden ja kansainvälisten tukijoiden kanssa. Vuonna 2019 järjestetään keräilijäliikkeen alueelliset kokoukset kaikissa Amazônia Legal -alueen yhdeksässä osavaltiossa.

Justiça Ambiental edistää hankkeessa maatalouden kestäviä agroekologisia käytäntöjä välineenä haavoittuvimpien yhteisöjen ruokaturvan vahvistamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Samalla pyritään vahvistamaan yhteisöjen edellytyksiä mukautua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.

Hankkeessa edistetään metsä- ja maankäyttölakien toimeenpanoa keräämällä todistusaineistoa turve- ja metsäpaloista, laittomista hakkuista ja maankäyttörikkomuksista, seuraamalla oikeudenkäyntejä, välittämällä tietoa tapauksista, kampanjoimalla ja kouluttamalla juridisia tarkkailijoita.

Alianza Biodiversidad haluaa hankkeen kautta myötävaikuttaa keskusteluun ja uusien ajatusmallien rakentamiseen nykyisestä luonnonvarojen kestämättömään ylikäyttöön perustuvasta yhteiskuntamallista irtaantumiseksi. Uuden mallin perustana nähdään agroekologiseen pienviljelyyn perustuva tuotanto, perinnetiedon uudelleenarvottaminen, maatiaissiementen puolustaminen, paikallisten markkinoiden vahvistaminen ja ruokasuvereniteetin rakentaminen. Hanke edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen torjumista mm.

Popular Education and Action Centre (PEACE)

Popular Education and Action Centre (PEACE) on perustettu 1994 ja se tukee erilaisia yhteiskunnallisia liikkeitä kamppailussa eloonjäämisestä, identiteetistä ja demokraattisesta tilasta. Se tukee vähemmistönuoria ja kansanliikkeiden verkottumista ja niiden yhteyksiä laajempiin liikkeisiin. Järjestöllä on 17 kokoaikaista ja 10 osa-aikaista työntekijää, joista kuusi on naisia.

Asociación Comunidades Ecologistas La Ceiba – Amigos De La Tierra Costa Rica (COECOCEIBA)

COECOCEIBA, eli Costa Rican Maan ystävät on 1999 rekisteröity järjestö, jonka perustivat ympäristöaktivistit, pienviljelijät ja muut Costa Ricassa kampanjointia harjoittaneet toimijat. COECOCEIBAn pääasiallinen tavoite on kestävien yhteisöjen kehittäminen ja vahvistaminen sekä yhteisöjen oikeuksien, luonnonvarojen ja alueiden puolustaminen.

Jikalahari

Jikalahari on Riaun ympäristöjärjestöjen katto-organisaatio, joka perustettiin 29 järjestön toimesta vuonna 2002. Jikalaharin missiona on kamppailla Riaun jäljellä olevien metsien pelastamiseksi ja paikallisyhteisöjen metsäluonnonvaroihin liittyvien etujen puolustamiseksi. Jikalaharin keskustoimistolla on myös omaa hanketoimintaa, ja vaikuttamistyöstä on tullut sen vahvuus.

Coorg Organisation for Rural Development (CORD)

CORD (Coorg Organisation for Rural Development) toimii National Adivasi Alliance (NAA) -verkoston sihteeristönä ja organisoi sen kokoukset, tilinpidon, hallinnon ja raportoinnin. CORD:in johtaja Roy David on kansallisen verkoston koollekutsuja. CORDin tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia NAAn ohjelmahallinnon toimivuudesta ja tukitoiminnoista sekä suhteesta Siemenpuuhun että NAAn jäsenjärjestöihin. CORD toimii myös yhteydenpidon tukena ja tulkkina Siemenpuun ja ohjelmatoteuttajien välillä.

Mekong Energy and Ecology Network (MEE Net)

Vuonna 2008 perustetun thaimaalainen Mekong Energy and Ecology Network (MEE Net) –järjestön tavoitteena on demokratisoida energiasektori tukemalla ihmisten osallistumista ja vaikuttamalla julkiseen politiikkaan ja päätöksentekoprosesseihin, joilla on vaikutusta Mekongin alueen luonnonympäristöön ja paikallisten ihmisten elämään. MEE Net on verkostoitunut aktivistien, järjestöjen, tutkijoiden ja paikallisyhteisöjen kanssa Mekongin alueen maissa: Kambodzhassa, Laosissa, Myanmarissa (Burma), Thaimaassa, Vietnamissa sekä Kiinan Yunnanin maakunnassa.

Movimiento Mundial Por Los Bosques (WRM)

WRM:n (Movimiento Mundial Por Los Bosques / World Rainforest Movement) perustivat vuonna 1986 eri puolilla maailmaa toimivat, metsistä ja alkuperäiskansoista kiinnostuneet aktivistit. Ensimmäiset 10 vuotta verkoston päämaja oli Malesiassa, mutta siirrettiin sittemmin Uruguayhin. WRM työskentelee metsä- ja puuviljelmäteemojen parissa tukien yhteisöjen oikeuksia metsiinsä ja maihinsa. Se määrittää itsensä yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen, ihmisoikeuksien kunnioitukseen ja ympäristönsuojeluun tähtääväksi verkostoksi.

Sivut

Intian alkuperäiskansat ahdingossa koronaviruksen sulkutoimien vuoksi

12.5.2020

[Kari Bottas] Intiassa on koronaviruspandemian johdosta otettu käyttöön äärimmäisen ankarat sosiaalisen vuorovaikutuksen rajoitustoimet. Taudin leviämisen pysäyttämiseksi toimet ovat lähtökohtaisesti perusteltuja, mutta rajoitukset muodostavat hyvin vakavan uhkan Intian alkuperäiskansojen toimeentulolle.

"Jos lapsi ei itke, äiti ei anna maitoa" - seurantamatkakuulumisia Intiasta

23.10.2019

[Kari Bottas ja Tikli Loivaranta] Saavumme läntisen Odishan Kandhamalin piirikunnan alueella sijaitsevaan Kutia khond –heimon kylään, jossa meidät otetaan vastaan perinteisten rumpujen soiton säestämänä. Kokoonnumme kylän keskellä olevan puun alle. Läsnä on ehkä neljäsosa kylän 325 asukkaasta – miehiä, naisia ja paljon lapsia. Kyläläiset kertovat meille perinteisestä kiertokaskiviljelystä, jossa metsästä kasketaan pieni alue, ja siemenet kylvetään tuhkan ravitsemaan maahan muokkaamatta maata.

Amazonian keräilijäväestön tulevaisuudennäkymiä Bolsonaron ajan Brasiliaan

21.5.2019

[Jenni Etelämäki] Toukokuun alussa Helsingissä vierailivat Brasilian kansallisen keräilijäväestön liiton CNS:n edustajat, puheenjohtaja Joaquim Belo ja kansainvälisten suhteiden neuvonantaja Juan Carlos Carrasco. Suomen sosiaalifoorumissa 5.5.2019 järjestetyssä yleisötapahtumassa kuultiin Belon kertomana Amazonian keräilijäväestön näkökulmia ilmastonmuutokseen ja Bolsonaron ajan Brasiliaan.