community rights

Nepalin kansallisessa metsäpolitiikassa ja paikallisissa yhteisömetsäryhmien metsien hallintasuunnitelmissa ei ole yksiselitteisiä määritelmiä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen biokulttuurisista oikeuksista. Tämän hankkeen puitteissa pyritään vahvistamaan näitä oikeuksia lainsäädännössä sekä eri hallintotasojen politiikkalinjauksissa ja suunnitelmissa.

Hankkeessa on seuraavia ulottuvuuksia:

Nepalin kolmella hallinnon tasolla (liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistaso) huomion pääasiallisena kohteena on ollut infrastruktuurikehitys. Tämä on kuitenkin tapahtunut ilman systemaattista suunnittelua ja ympäristöä vahingoittaen, haitaten mm. kestävää maataloustuotantoa, puhtaan veden saatavuutta ja lisäten haavoittuvuutta luonnontuhoille. Hallinnon eri tasot ovat myös halukkaita saamaan oman osansa paikallisista resursseista – samalla heikentäen käyttäjäryhmien valtaa.

Myanmarin Chin-osavaltion kukkulaisilla ja vaikeapääsyisillä metsäalueilla elävän dai- alkuperäiskansan metsäalueet ovat Myanmarin kansainvälisen avautumisen kautta enenevästi intensiivisen ulkopuolisen teollisen hyödyntämisen uhkaamia. Oikeuksiensa puolustamiseksi dai-kansan johtajat ovat nähneet, että maihinsa liittyvien oikeuksien puolustamiseksi dai-yhteisöjen on keskinäisessä yhteistyössä välttämättä virallisesti kartoitettava asuinalueensa, niiden luonnonolosuhteet sekä perinteiset elämän ja metsien hallinnan muodot.

Kayahin osavaltiossa alkuperäiskansojen maita uhkaa laajaperäinen taloudellisten intressien ohjaama haltuunotto mm. puutuotantoon ja kaivosteollisuuteen. Vain hyvin harvoilla on minkäänlainen rekisteröinti maihinsa.

Hankkeessa kerätään tietoa Myanmarin alkuperäiskansayhteisöjen tämänhetkisestä oikeudellisesta asemasta ja luonnonvarainhallinnan rakenteista ja näihin kohdistuvista paineista. Tarkastelussa on mm. se, miten alkuperäiskansojen tapaoikeudelliset luonnonvarainhallinnalliset rakenteet ja haasteet liittyvät heidän elämäänsä ylläpitäviin ja toimeentuloonsa liittyviin oikeuksiin ja miten nämä oikeudet ovat suhteessa Myanmarin kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Tiedon keruuseen mobilisoidaan koko Burma Environment Working Group verkosto.

Brasilian Amazonian perinteinen keräilijäväestö puolustaa olemassa olevia keräilijäsuojelualueita Brasilian vallassa olevan hallituksen suojelualueisiin kohdistuvan vihamielisen politiikan tuomia uhkia vastaan. Hanke edesauttaa keräilijäväestön sisäistä järjestäytymistä, sen vaikuttamistoimintaa erityisesti kansallisella tasolla, sekä sen yhteistyösuhteiden tiivistämistä muiden samanmielisten sosiaalisten liikkeiden ja kansainvälisten tukijoiden kanssa. Vuonna 2019 järjestetään keräilijäliikkeen alueelliset kokoukset kaikissa Amazônia Legal -alueen yhdeksässä osavaltiossa.

Justiça Ambiental edistää hankkeessa maatalouden kestäviä agroekologisia käytäntöjä välineenä haavoittuvimpien yhteisöjen ruokaturvan vahvistamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Samalla pyritään vahvistamaan yhteisöjen edellytyksiä mukautua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.

Hankkeessa edistetään metsä- ja maankäyttölakien toimeenpanoa keräämällä todistusaineistoa turve- ja metsäpaloista, laittomista hakkuista ja maankäyttörikkomuksista, seuraamalla oikeudenkäyntejä, välittämällä tietoa tapauksista, kampanjoimalla ja kouluttamalla juridisia tarkkailijoita.

Alianza Biodiversidad haluaa hankkeen kautta myötävaikuttaa keskusteluun ja uusien ajatusmallien rakentamiseen nykyisestä luonnonvarojen kestämättömään ylikäyttöön perustuvasta yhteiskuntamallista irtaantumiseksi. Uuden mallin perustana nähdään agroekologiseen pienviljelyyn perustuva tuotanto, perinnetiedon uudelleenarvottaminen, maatiaissiementen puolustaminen, paikallisten markkinoiden vahvistaminen ja ruokasuvereniteetin rakentaminen. Hanke edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen torjumista mm.

Human Rights Lawyers Association (HRLA)

Thaimaan ihmisoikeuslakimiesten järjestön HRLA:n (Human Rights Lawyers Association) perustivat vuonna 2008 ryhmä lakimiehiä ja asianajajia, jotka haluavat lainmukaisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuvan Thaimaassa. HRLA:n tavoitteet ovat: 1. oikeudenmukaisuuden idean vahvistuminen ja toteutuminen Thaimaan ihmisoikeuslakimiesten keskuudessa; 2. ihmisoikeuksien ja lainmukaisuuden standardin institutionalisointi strategisen oikeudenkäynnin avulla; 3. strategiset oikeudenkäyntitapaukset yhteisöoikeuksiin, kidutuksen estämiseen ja sanavapauteen liittyen.

Prayatna Samiti

Prayatna Samiti on perustettu vuonna 1989 seitsemän erilaisen toiminnallisen taustan omaavan henkilön toimesta. Järjestön tavoitteena on kyläyhteisöjen itsensä saattaminen aktiivisiksi toimijoiksi niiden kehittämisessä seuraavilla toimialoilla: maatalouden neuvonta ja kehitys, luonnonvarainhallinta, paikallisen itsehallinnon edistäminen, vesistöjen valuma-alueiden kehittäminen, naisten voimistaminen sekä koulutuksen ja terveyden edistäminen. Järjestö toimii vahvasti edellisissä teemoissa myös alkuperäiskansayhteisöissä. Järjestön toiminnan johtamiseen osallistuu 11 henkilöä.

Community Action for Development (CAD)

Community Action for Development (CAD) on perustettu v. 1978 ja se työskentelee viljelijöiden maa- ja elinkeino-oikeuksien, luonnonmukaisen viljelyn edistämisen ja paikallistiedon parissa. Se kuuluu mm. Tamil Nadun TAFSC- ja LEISA–verkostoihin sekä Chethana-verkostoon, joka tarkastelee koko Etelä-Intian tasolla maa- ja toimeentulo-oikeuksia. Järjestön pääsihteeri Sivaprakasam on myös Tamil Nadun osavaltiossa toimivan laajan JASuL-verkoston koollekutsuja ja CAD toimii JASuLin tilijärjestönä.

Disha Samaj Sewi Sansthan (DISHA)

Dishan tavoitteena on toimia tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen perustuvan kestävän yhteiskunnan aikaansaamiseksi: tehdä yhteisöt valmennuksen, vaikuttamistyön, verkostoitumisen ja osallistumisen kautta kykeneviksi kestävään ja itsehallinnolliseen alueensa voimavarojen käyttöön ja oikeuksiensa toteuttamiseen sekä edistää ihmisten osallistumista luonnonvarojensa suojeluun ja adivasien, naisten, daliittien ja muiden marginalisoitujen ryhmien tietoisuutta oikeuksistaan.

Rural Women’s Development Society (RWDS)

Naisjärjestö RWDS on perustettu vuonna 1985 ja se toimii maaseutunaisten, eritoten dalitien, ympäristöllisesti kestävän yhteisökehityksen puolesta. Järjestön johto sekä sen henkilökunta ovat lähes pelkästään naisia. Järjestö toimii yhteensä 70 kylässä. Aiemmin RWDS on saanut ohjelmatukea hollantilaiselta HIVOSilta. Se on aktiivisesti mukana JASuL-verkoston toiminnassa. Siemenpuu on tukenut järjestön lyhyempiä hankejaksoa yhteensä 13500 eurolla vuosina 2009-12.

Rural Education and Action for Liberation (REAL)

Rural Education and Action for Liberation (REAL) pyrkii edistämään omavaraista, kestävää ja tasa-arvoon perustuvaa yhteiskuntaa. Vuonna 1977 perustettu dindigulilainen järjestö toimii maatalouden, ympäristönsuojelun, vesi- ja sanitaatiokysymysten sekä naisten, maaseututyöntekijöiden ja lasten oikeuksien parissa.

Tamilnadu Rural Reconstruction Movement (TRRM)

Tamilnadu Rural Reconstruction Movement (TRRM) on vuonna 1984 perustettu yhteiskunnallinen järjestö, joka työskentelee kalastajayhteisöjen parissa Tamil Nadun laajimmassa rannikkopiirikunnassa Ramanathapuramissa. Järjestön keskittyy Mannarin lahden kestävän luonnonympäristön ja rannikkoyhteisöjen vaihtoehtoisten elinkeinojen ja sosiaalisen kehityksen yhdistämiseen. TRRM toimii yhteisöissä fasilitaattorina ja perustaa toimintansa bottom-up –periaatteelle.

Development Education for Village to Option for Talent Environment (Devote Trust)

Devote Trust on Tumudibandhin syrjäisen metsäalueen paikallisten adivasien perustama järjestö, joka työskentelee 20 heimokylän alueella Kandhamalissa, Länsi Orissassa. Se on toiminut vuodesta 2002 alkaen heimojen ja muiden alaspoljettujen nostamiseksi paikallisen väestön tarpeiden ja tuen pohjalta rakentaakseen oikeudenmukaisen, kestävän, kollektiivisen ja osallistuvan yhteiskunnan. Järjestö on paikallisten adivasi-naisten ja nuorten johtama. Sen vetäjä, nuori juristi, Ms Sabitri Patra on vieraillut Suomessa keväällä 2013.

Focus on the Global South

Focus on the Global South on toiminut vuodesta 1995 ja sen päämääränä on työskennellä yhdessä globaalin etelän kanssa uusliberalismin, militarismin ja yhtiövetoisen globalisaation haastamiseksi, kehittäen samalla oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia vaihtoehtoja. Focus, jolla on toimistot Bangkokissa, Delhissä ja Manilassa, toimii pääasiassa kaakkois-ja etelä-aasialaisten yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa.

Society for Direct Initiative for Social and Health Action (DISHA)

Society for Direct Initiative for Social and Health Action (DISHA) on vuonna 1995 perustettu kolkatalainen järjestö, joka on erikoistunut ympäristö-, terveys- ja ihmisoikeuskysymyksiin. Järjestöllä on kokemusta erityisesti kampanjoinnista ja vaikuttamistyöstä jäte- ja kemikaalikysymyksissä, joiden osalta sillä on myös aktiivisia kansainvälisiä verkostoja (IPEN ja GAIA). DISHA toimii Länsi-Bengalin rannikkoalueen kalastaja-, metsä- ym. paikallisyhteisöjen oikeuksien hyväksi mm. saastuttavaa teollisuutta ja ympäristön kaupallistamista vastaan.

Sivut

24.5.2018

Siemenpuun hallitus on tehnyt helmi-huhtikuussa 2018 uudet rahoituspäätökset neljälle hankkeelle kolmessa rahoituskokonaisuudessa. Kaksi hankkeista on järjestöjen yhteishankkeita -- toinen niistä on usean maan alueellinen hanke. Hankkeiden kestot vaihtelevat puolestatoista kolmeen vuoteen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin 356 000 euroa.

23.1.2018

Intialaiset kansalaisjärjestöt ovat Siemenpuun hanketuen avulla jatkaneet työtään Intian alkuperäiskansojen eli adivasien laillisten metsäoikeuksien ja maarekisteröintien saamiseksi. Työn tuloksena hankekaudella 2016-2017 yli 4000 uutta perhettä sai rekisteröityä lailliset oikeudet maihinsa ja 96 kyläyhteisöä (yli 16000 ihmistä) sai hankittua oikeudet yhteisten metsäalueidensa hallintaan. Lisäksi yli 30000 perhettä ja 726 kylää jättivät sisään omat rekisteröintihakemuksensa. 342 kyläyhteisöä on laatinut jo mailleen kestävän metsienhoidon suunnitelman.

21.3.2017

Maailman metsäpäivänä 21.3.2017 Siemenpuu-säätiö ja noin 200 muuta järjestöä eri puolilta maailmaa vetosivat YK:n maatalousjärjestö FAO:oon muuttamaan vuodesta 1948 käytössä olleen metsän määritelmänsä.

FAO:n määritelmän mukaan metsä on vain ryhmä puita, joilla on tietty vähimmäiskorkeus ja latvuspeitto. Määritelmä ei ota huomioon metsien merkitystä eri eliölajien ja ihmisten elinympäristönä tai maaperän, veden ja ilmasto-olojen säätelijänä.

Sivut

Intian alkuperäiskansat ahdingossa koronaviruksen sulkutoimien vuoksi

12.5.2020

[Kari Bottas] Intiassa on koronaviruspandemian johdosta otettu käyttöön äärimmäisen ankarat sosiaalisen vuorovaikutuksen rajoitustoimet. Taudin leviämisen pysäyttämiseksi toimet ovat lähtökohtaisesti perusteltuja, mutta rajoitukset muodostavat hyvin vakavan uhkan Intian alkuperäiskansojen toimeentulolle.

"Jos lapsi ei itke, äiti ei anna maitoa" - seurantamatkakuulumisia Intiasta

23.10.2019

[Kari Bottas ja Tikli Loivaranta] Saavumme läntisen Odishan Kandhamalin piirikunnan alueella sijaitsevaan Kutia khond –heimon kylään, jossa meidät otetaan vastaan perinteisten rumpujen soiton säestämänä. Kokoonnumme kylän keskellä olevan puun alle. Läsnä on ehkä neljäsosa kylän 325 asukkaasta – miehiä, naisia ja paljon lapsia. Kyläläiset kertovat meille perinteisestä kiertokaskiviljelystä, jossa metsästä kasketaan pieni alue, ja siemenet kylvetään tuhkan ravitsemaan maahan muokkaamatta maata.

Amazonian keräilijäväestön tulevaisuudennäkymiä Bolsonaron ajan Brasiliaan

21.5.2019

[Jenni Etelämäki] Toukokuun alussa Helsingissä vierailivat Brasilian kansallisen keräilijäväestön liiton CNS:n edustajat, puheenjohtaja Joaquim Belo ja kansainvälisten suhteiden neuvonantaja Juan Carlos Carrasco. Suomen sosiaalifoorumissa 5.5.2019 järjestetyssä yleisötapahtumassa kuultiin Belon kertomana Amazonian keräilijäväestön näkökulmia ilmastonmuutokseen ja Bolsonaron ajan Brasiliaan.