Indonesia: metsien suojelu ja kestävä käyttö

Indonesiassa sijaitsevat maailman kolmanneksi laajimmat sademetsät. Suosademetsät ovat viimeisiä yhtenäisiä trooppisia metsiä Indonesiassa. Metsäala pienenee kuitenkin kovaa vauhtia. Nopean metsäkadon ja turvemaiden tuhoamisen vuoksi maan hiilidioksidipäästöt kuuluvat maailman suurimpiin.

Indonesiassa on yli 20 miljoonaa metsäalueilla elävää ihmistä, joista monet kuuluvat alkuperäiskansoihin. Paikallisyhteisöille metsät ovat koti sekä ravinnon ja toimeentulon lähde, elämänpiirin perusta. Metsillä on tärkeä merkitys perinteisen uskon, perinnetiedon ja terveyden lähteinä. Ne takaavat ihmisille toimeentulon vaikeinakin aikoina.

Indonesian hallituksen kehityspolitiikka on suosinut suuryrityksiä ja globaalia maailmankauppaa. Se ei ole ottanut huomioon, että metsämaat ovat korvaamattomia ekosysteemejä ja ihmisten asuinaluetta. Indonesian valtio omistaa lähes kaikki maa- ja metsäalueet. Ministeriöt ja paikallishallinnon johtajat vuokraavat alueita edelleen yrityksille, jotka voivat perustaa kaivosteollisuutta, öljypalmu- tai selluplantaaseja ja ottaa siten haltuunsa paikallisia luonnonvaroja.

Suuryritysten ja paikallisyhteisöjen välillä on jatkuvia konflikteja, kun paikallisyhteisöjen maaoikeudet jätetään usein tunnustamatta. Menetettyään maansa ihmiset kadottavat perinteisen kulttuurinsa ja suhteensa luontoon. Samalla väestö vajoaa köyhyyteen. Toisaalta kyläyhteisöt saattavat jakautua metsien kaatamisen vastustajiin ja kannattajiin, jotka hyötyvät lyhyellä aikavälillä hakkuista.

 

Sademetsien suojelu on tärkeää sekä ihmisten toimeentulon ja kulttuurin että ilmastonmuutoksen torjumisen ja biodiversiteetin säilyttämisen vuoksi. Siemenpuu ja sen tukemat kumppanijärjestöt katsovat, että metsäalueita tulee suojella paikallisten ihmisten toimesta ja lähtökohdista. Plantaasimetsät eivät ole kestävä ratkaisu ilmastonmuutokseen tai ympäristötuhoihin. Erityisesti tukitoimissa painotetaan suosademetsien ja mangrovemetsien suojelua sekä paikallisten osallistumisen ja toimintakyvyn vahvistamista.

Siemenpuun tukemat järjestöt auttavat paikallisyhteisöjä elinympäristöjensä puolustamisessa sekä edistävät sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisia maankäytön muotoja. Siemenpuu kanavoi tukensa etupäässä pienille indonesialaisille ympäristöjärjestöille, joilla on vahvat siteet maaseudun paikallisyhteisöihin. Indonesia-ohjelmassa tähdätään myös  toimijoiden verkostoitumiseen tiedonvaihdon ja tehokkaamman vaikuttamistyön mahdollistamiseksi, sekä koulutetaan nuoria aktivisteja ympäristöön, osallistavaan kartantamiseen, ja lainsäädäntöön liittyen. Siemenpuun tukemat järjestöt toimivat Sumatran, Borneon, Jaavan ja Sulawesin saarilla.

 

Siemenpuun Indonesia-ohjelmaryhmän video Siemenpuun ja kumppanien työstä Indonesiassa:

 

 

 

Julkaisuja tuetuista hankkeista

14-minuuttinen Gekko Studion dokumentti turvesoiden merkityksestä Sumatran Riaulla, Siemenpuun tukeman JMGR-järjestön toimialueelta.

 

12-minuuttinen Gekko Studion video onnistuneesta kamppailusta kaivosyhtiötä ja viranomaisten salailua vastaan Keski-Sulawesillä, Bantaya-järjestön toiminta-alueella

 

15-minuuttinen Gekko Studion dokumentti nuoren sukupolven metsien ja perinteiden suojelutyöstä Sumatran Riaulla, Hakiki-järjestön toiminta-alueella

 

17-minuuttinen Gekko Studion dokumentti paikallisten ihmisten aktiivisuudesta turvemaiden suojelemiseksi Keski-Kalimantanilta, YPD-järjestön toiminta-alueella

 

 

 

 

23.11.2016

Hankkeessa avustetaan Siemenpuun kumppaneita Indonesiassa hankehallintoon liittyen sekä seurataan hankkeiden toteutumista yhdessä Siemenpuun ohjelmakoordinaattorin ja Indonesia-ryhmän kanssa. Lisäksi kumppaneiden tiedonvaihtoa toistensa, Siemenpuun sekä Indonesiassa toimivan asiantuntijaryhmän (Advisory Group) kanssa tehostetaan mm. vierailukäyntien, sähköisen tiedottamisen ja yhteydenpidon sekä loka-marraskuussa 2017 järjestettävän kumppanikokouksen kautta.

23.3.2017

Hankkeessa vahvistetaan vuonna 2016 perustettua Indonesian mangrovemetsien suojelun ja kestävän käytön puolesta toimivien kansalaisjärjestöjen JANGKAR-verkostoa sekä tuetaan sen toiminnan suunnittelua, kampanjointia ja julkaisutyötä. Hankkeen myötä verkoston toimintaa laajennetaan, toimijoiden välistä tiedonvaihtoa parannetaan sekä vaikutetaan päättäjiin ja muihin sidosryhmiin mangrovemetsien tärkeyden tunnustamiseksi ja mangroveiden nopean tuhoutumisen pysäyttämiseksi.

26.9.2016

Etelä-Sumatran itärannikolla Ogan Komering Ilirin alueella mangrovemetsät ovat laajalti tuhoutuneet erityisesti kalanviljelyn ja teollisen metsätalouden kehityksen vuoksi. Vuonna 1992 mangrovea oli alueella vielä noin 79 000 hehtaaria, mutta vuoteen 2003 mennessä mangroveala oli supistunut jo 40 100 hehtaariin. Edelleenkään ei ole selvää suunnitelmaa siitä miten alueen jäljellä olevat mangrovet voidaan säilyttää, vaikka alue onkin virallisesti suojeltu.

21.9.2016

Hankkeessa pyritään laajentamaan ennallistetun mangrove-ekosysteemin pinta-alaa osallistavan suunnittelun, kartannuksen, tietouden lisäämisen ja vaihtoehtoisten elinkeinojen tukemisen avulla. Myös mangroveiden suojeluun liittyvien lakien toimeenpanoa pyritään edistämään paikallishallintoon vaikuttamalla sekä tiedotustyöllä. Kohdealue, Tanjung Panjang, on 3000 ha suojelualue Pohuwatossa, Pohjois-Sulawesissa. Useat mangrovelajit sekä runsas linnusto ovat leimallisia ekosysteemille.

18.11.2015

Kubu Raya on osa Länsi-Kalimantanin rannikon mangrovealueita. Alue on laajudeltaan noin 100 000 hehtaaria. Mangrovemetsät ovat tärkeimpiä hiiltä sitovia maaekosysteemeja sekä tärkeitä mm. paikalliselinkeinoille.

18.11.2015

Hankkeessa jatketaan Rejang Lebongin alueella Sumatran lounaisosassa paikallisyhteisöjen metsäoikeuksien lisäämistä, joka edesauttaa uudisraivauksen uhkaamien suojelualueiden metsäpeitteisenä säilymistä sekä paikalliselinkeinojen kehittämistä. Hankkeessa mm. avustetaan kyliä saamaan HKm-yhteisömetsälupia. Alueen metsäpeitteisyys halutaan säilyttää, mutta samalla turvata paikallisten ihmisten mahdollisuus kestäviin elinkeinoihin. Tuloksina odotetaan HKm-lupavalmiutta neljän kylän metsäalueille. Ja että hankealueen metsäpeitteisyys säilyy.

15.12.2014

Link-AR Borneo pyrkii rohkaisemaan kyläperustaiseen sääntelyyn yhteisömetsien ja -maiden suojelemiseksi toimeentulon lähteinä. Kyläperustainen sääntely voisi estää metsien häviämisen, metsäekosysteemien köyhtymisen sekä maa-alueiden valtaamisen palmuöljyn tuotantoon, paperipuuplantaaseille ja kaivoksille. Kylien rohkaiseminen luonnonvarojen hallintaan edistää osaltaan metsien ja maiden suojelua sekä yhteisöjen oikeuksia.

15.12.2014

Kaksivuotisessa hankkeessa tuotetaan kaksi Wacanan teemanumeroa (kylälainsääntö ja veden poliittinen ekologia) sekä järjestetään koulutuksia nuoren sukupolven aktivisteille etenkin kylätasolta lähtevään vaikuttamistyöhön liittyen. 2000-luvun alkupuolella INSIST järjesti nk. Involvement-aktivistikoulutuksen, joka oli suosittu. Monet Siemenpuun  tukemien tahojen nykyisetkin toimijat osallistuivat siihen. Tässä hankkeessa Involement saa jatko-osan, johon osallistuu 40 nuorta aktivistia etupäässä INSISTin omien jäsenten piiristä, mutta myös muista Siemenpuun tukemista tahoista.

29.10.2014

Verkostohanke tähtää Riaun provinssin metsien suojeluun vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon, tukemalla kansalaisyhteiskunnan osallistumista metsäkadon pysäyttämiseksi, edistämällä ja valvomalla metsävaroihin liittyvän lainsäädännön toimeenpanoa, lisäämällä paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen osallistumista ja oikeuksia luonnonvarojen hallintaan ja suojeluun, sekä lisäämällä tehokasta ja kestävää maisematason hallintaa suosademetsäalueilla.

Kaoem Telapak on heinäkuussa 2016 perustettu kansalaisjärjestö, jonka jäsenistöstä suuri osa koostuu vuonna 1997 perustetun Telapak-järjestön entisistä toimijoista. Kaoem Telapakin tavoitteena on edistää oikeudenmukaista luonnonvarojen hallintaa, joka perustuu sosiaalisille ja ekologisille oikeuksille, monimuotoisuudelle ja moniarvoisuudelle. Kaoem Telapakin toimisto sijaitsee Jakartan lähellä Bogorissa, mutta sillä on toimintaa eri puolilla Indonesiaa. Järjestön toiminta on alkuvaiheessa keskittynyt mm.

Hutan Kita Institute (”Our Forests Institute”, HaKI) perustettiin Palembangissa Etelä-Sumatralla vuonna 2015. Järjestö pyrkii edistämään hyvinvointia metsäalueiden yhteisöissä sekä kannustamaan näitä ympäristön suojelemiseksi.

JAPESDA (”Advocacy Network Natural Resources Management”) perustettiin Gorontalossa, Pohjois-Sulawesissa vuonna 2001 kahdeksan ympäristöjärjestön toimesta. JAPESDAn päämääräänä on tukea luonnonvarojen hallinnan suvereniteettia ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Järjestö on aktiivisesti tehnyt vaikuttamistyötä ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon puolesta sekä luonnonvarojen hallintaan liittyen, tutkimustyötä luonnonvarojen hallinnasta sekä järjestänyt koulutuksia.

Forest Watch Indonesia (FWI) sai alkunsa kahdenkymmenen kansalaisjärjestön tapaamisesta vuonna 1997. Järjestö on perustettu vastaamaan tarpeeseen muuttaa pääsyä metsävaratietoihin. Nykyisin suuren yleisön on vaikea tai mahdoton saada tietoja. Metsätilannetta seuraavana verkostona FWI:n visiona on kehittää avointa metsätalouden tietojärjestelmää, jolla voidaan varmistaa reilu ja kestävä metsienhallinta.­­ Yksi FWI:n keskeinen aktiviteetti on esittää tietoja Indonesian metsistä The State of the Forest Report – Indonesia -julkaisussa.

AKAR on vuonna 2002 perustettu kansalaisjärjestö, joka toimii Sumatran saarella etenkin Bengkulun ja Etelä-Sumatran provinsseissa. AKAR edistää paikallisyhteisöjen oikeuksia metsiinsä ja luontoonsa. Myös oikeudenmukaisuus, sosiaalinen hyvinvointi, demokratia, ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat tärkeitä periaatteita AKARille.

SAMPAN ("Friends of Coastal Communities") on Länsi-Kalimantanilla toimiva ympäristöjärjestö, joka on perustettu vuonna 2009. Sen tarkoituksena on luoda ja edistää reilua ja kestävää hallintoa vedenjakaja- ja rannikkoalueilla sekä turvata näillä alueilla asuvien ihmisten hyvinvointia. Puolet SAMPANin työntekijöistä on naisia. SAMPAN kehittelee ja valmistaa myös erilaisia lennokkeja ja koptereita, joita käytetään alueiden kuvaamiseen ja kartantamiseen.

Link-AR Borneo on perustettu vuonna 2009 ja rekisteröity vuonna 2012. Järjestö syntyi opiskelijoiden, työläisten ja kansalaisaktivistien yhteistyössä heidän osallistuessaan Alliance of West Borneo's People (PRKB) -liikkeen toimintaan liittyen muun muassa maananastuksiin, kriminalisointiin ja häätöihin. Kirjaimet A ja R järjestön nimessä viittavaat vaikuttamiseen (Advocacy) ja tutkimukseen (Research), jotka Link-AR haluaa yhdistää toimintaan. Link-AR:n tavoitteena on edistää maaoikeuksien toteutumista, jotta oikeudenmukaisuus, luonnonsuojelu ja hyvinvointi voisivat toteutua.

INSIST (Indonesian Society For Social Transformation) on 16 indonesialaisen kansalaisjärjestön tai asiantuntijaverkoston yhteistyöfoorumi. INSISTPress perustettiin vuonna 1998, ja vuonna 2006 serekisteröitiin itsenäiseksi kustantamoksi, joka vastaa INSIST:in julkaisutoiminnasta ja varainhallinnasta.

Jikalahari on Riaun ympäristöjärjestöjen katto-organisaatio, joka perustettiin 29 järjestön toimesta vuonna 2002. Jikalaharin missiona on kamppailla Riaun jäljellä olevien metsien pelastamiseksi ja paikallisyhteisöjen metsäluonnonvaroihin liittyvien etujen puolustamiseksi. Jikalaharin keskustoimistolla on myös omaa hanketoimintaa, ja vaikuttamistyöstä on tullut sen vahvuus.

5.11.2015

26.10.2015

Forest fires Indonesia continue to burn on the islands of Sumatra and Borneo, and are on track to release more greenhouse gas emissions than the entire US economy this year. Today, a coalition of Indonesian NGOs today sent an open letter to the government and to international buyers of pulp and paper and palm oil from Indonesia.

29.11.2017

[Anna Jaurimaa] Seisoin parinkymmenhenkisen yleisön edessä sormet silmien ympärillä kuin silmälaseina. Olin kokoushuoneessa Pekanbarussa Sumatran saarella. Tämä ei näyttänyt viisaalta, mutta tähän tilanteeseen oli päädytty mielestäni perustelluista syistä, jotka kerron teille nyt.

25.11.2015

[Titta Lassila] "Toimisto? Ei, ei... tämä on meidän kaikkien koti. Nyt myös sinun. Ja sinä olet osa meidän perhettämme." Rahmat Hidayatin sanat lämmittivät ja hiukan hämmästyttivätkin minua. Pienen indonesialaisen kansalaisjärjestön Akarin varajohtaja hymyili leveästi.

21.5.2014

Kapea puinen vene kurvailee joessa sen mutkia mukaillen. Ympärillämme kohoavat uhkean vehreät sademetsärinteet. Rinteiden puuston seasta erottuu välillä kumipuuviljelmiä. Olemme Sumatran saarella Indonesiassa, tutustumassa Siemenpuu-säätiön tukemien järjestöjen toimintaan Riaun alueella.