Siemenpuun tuella maaoikeudet yli 4000:lle Intian alkuperäiskansaperheelle vuosina 2016-2017

Intialaiset kansalaisjärjestöt ovat Siemenpuun hanketuen avulla jatkaneet työtään Intian alkuperäiskansojen eli adivasien laillisten metsäoikeuksien ja maarekisteröintien saamiseksi. Työn tuloksena hankekaudella 2016-2017 yli 4000 uutta perhettä sai rekisteröityä lailliset oikeudet maihinsa ja 96 kyläyhteisöä (yli 16000 ihmistä) sai hankittua oikeudet yhteisten metsäalueidensa hallintaan. Lisäksi yli 30000 perhettä ja 726 kylää jättivät sisään omat rekisteröintihakemuksensa. 342 kyläyhteisöä on laatinut jo mailleen kestävän metsienhoidon suunnitelman.

Vuonna 2016 alkaneella puolentoista vuoden hankekaudella Siemenpuu jatkoi tukeaan intialaisten järjestöjen työlle Intian alkuperäiskansojen eli adivasien hyväksi. Siemenpuu tuki kymmentä hanketta kuuden Intian osavaltion alueella. Hanketoteuttajat kuuluvat kansalliseen National Adivasi Alliance (NAA) -verkostoon. Siemenpuun kokonaistuki näille hankkeille oli 240000 Euroa.

Tuettujen hankkeiden keskiössä on ollut adivasien oikeudet metsiinsä, osana laajempaa työtä heidän oikeuksiensa ja kulttuurisen elinvoimaisuuden puolesta.

Vuonna 2006 Intiassa astui voimaan metsäoikeuslaki - The Scheduled Tribes and Other Traditional Forest Dwellers (Recognition of Forest Rights) Act. Lain laadinnassa julkituotuna lähtökohtana oli korjata historiallinen vääryys, jonka adivasit ovat kokeneet. Lain esipuheessa todetaan seuraavasti: "Alkuperäiskansojen metsäoikeuksia ikiaikaisiin maihinsa ja asuinympäristöihinsä ei huomioitu riittävästi, kun valtion metsiä muodostettiin siirtomaakaudella ja Intian itsenäisyyden aikana. Tämän tuloksena alkuperäiskansat ja muut perinteiset metsäkansat, jotka ovat keskeisiä näiden metsäekosysteemien säilymiselle ja kestävyydelle, ovat joutuneet kokemaan historiallisen epäoikeudenmukaisuuden."

Adivasit ovat joutuneet elämään vailla tunnustettuja ja virallisesti rekisteröityjä oikeuksia asuinpaikkoihinsa, peltoihinsa ja metsiinsä. Ilman laillista turvaa miljoonat heistä ovat joutuneet häädetyiksi omilta asuinalueiltaan ilman korvauksia – pakotettuina siirtymään erilaisten teollisten ja kaupallisten kehittämishankkeiden, kuten kaivosten, tekoaltaiden sekä muiden rakennushankkeiden tieltä. Arvioidaan, että Intian vuonna 1947 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen vähintään 30 miljoonaa adivasia on joutunut häädetyiksi pois omilta asuinalueiltaan.

Ennen metsäoikeuslain voimaantuloa adivasit olivat siis käytännössä lainsuojattomia omilla maillaan. Metsäoikeuslain puitteissa adivaseilla on mahdollisuus hakea sekä perhekohtaisia oikeuksia asuinpaikkoihinsa ja peltoihinsa sekä kokonaisten yhteisöjen oikeuksia omien perinteisten metsäalueidensa hallinnointiin ja ympäristöllisesti kestävään hyödyntämiseen. Näiden oikeuksien antaman turvan ja jatkuvuuden myötä heillä on myös mahdollista ylläpitää omaa kulttuuriaan.

Intian metsäoikeuslain toimeenpano on kuitenkin edennyt varsin vaatimattomasti. Vuoden 2016 raportissa Promise and Performance: Ten Years of the Forest Rights Act in India todetaan, että kaikista potentiaalisesti metsäoikeuslain piiriin kuuluvista metsäalueista vain 3% oli tuohon mennessä saatu rekisteröityjen yhteisömetsäoikeuksien piiriin. Perhekohtaisten metsäoikeusrekisteröintien tilanne on parempi, mutta niidenkin osalta oikeuksien virallinen rekisteröinti on joissakin osissa Intiaa vielä aivan alkuvaiheissaan.

Syitä tälle metsäoikeuslain toimeenpanon prosessin hitaudelle on monia. Osittain syynä on lain toimeenpanon puutteellinen resurssointi. Tästä johtuen mm. lain toimeenpanoon liittyvä viranomaistiedottaminen ja potentiaalisille rekisteröintien hakijoille annettava viranomaistuki on ollut hyvin vaatimatonta. Käsiteltävät hakemukset ovat myös ruuhkautuneet viranomaisten työpöydille. Mutta ennen kaikkea metsäoikeuslain toimeenpanoa on hidastanut se, että lain voimantulo on merkinnyt myös valtavaa metsiin ja sen resursseihin liittyvää vallansiirtoa pois aiemmin niiden hallinnan ja taloudellisen hyödyntämisen keskiössä olleilta metsäviranomaisilta - sekä tämän vallan siirtoa yhteisöjen omille demokraattisesti valituille paikallishallinnon elimille. Metsäoikeuslain toimeenpano merkitsee siis monille aiemman merkittävän yhteiskunnallisen ja rahallisen valta-aseman menetystä. Näiden tahojen aktiivinen ja passiivinen vastustus lain toimeenpanolle on monissa osissa Intiaa hidastanut toimeenpanoa merkittävästi.

 

Kansalaisjärjestöjen tuki metsäoikeuslain toimeenpanolle on ollut lain säätämisestä lähtien aivan keskeisen tärkeää. Järjestöt ovat tiedottaneet lain toimeenpanosta, laatineet tiedotusaineistoa ja kääntäneet hakulomakkeita paikallisille kielille, kouluttaneet sekä hakijoita että toimeenpanevia virkamiehiä, sekä antaneet kylissä kädestä pitäen tukea hakuprosessiin ja alueiden maastokartoituksiin. Järjestöt ovat myös vaikuttaneet viranomaisiin ja suureen yleisöön lain toimeenpanon puolesta, seuranneet toteutuksen edistymistä sekä tukeneet asukkaita ja yhteisöjä metsäalueita koskevien kestävien käyttösuunnitelmien laadinnassa.  Lain toimeenpanolle annettu tuki voidaan nähdä myös osaksi Intian massiivista korruption vastaista kansalaisliikehdintää. Metsien resurssien hämärää hyödyntämistä on pyritty saamaan laajapohjaisesti hallinnoituun, valvottuun ja kestävään käyttöön.

Siemenpuun tukeman NAA-verkoston puitteissa on järjestöjen ja eri alueiden välillä kyetty myös vaihtamaan kokemuksia, neuvomaan ja tukemaan toisia metsäoikeuksien puolesta tehtävässä työssä.

Siemenpuun tuki kymmenelle hankkeelle vuosina 2016-17 toi seuraavat tulokset:

  • perhekohtainen maaoikeusrekisteröinti myönnettiin 4102 perheelle (yhteisala noin 35 neliökilometriä)
  • yhteisökohtainen metsäoikeusrekisteröinti myönnettiin 96 alueelle (yhteisala noin 300 neliökilometriä)
  • metsien käytön hallintasuunnitelma laadittiin 342 alueelle (yhteisala noin 1150 neliökilometriä)

Monilla alueilla hankekauden aikana jätettyjen metsäoikeushakemusten prosessointi on edelleen kesken. Yhteisömetsäoikeushakemuksia jätettiin hankekaudella kaikkiaan 726 alueelle (yhteensä 670 neliökilometriä) ja perhekohtaisia rekisteröintihakemuksia jätettiin yhteensä 30744 kappaletta.

Humane Trust -järjestö teki CAFAT-verkostohankkeen puitteissa videodokumentin paliyar-adivasien työstä yhteisöoikeuksien puolesta Tamil Nadun läntisillä ylänköalueilla. Video on katsottavissa Siemenpuun vimeo-sivulla (kesto 23 min, tekstitys englanniksi)

 

Lisätietoja Siemenpuu-säätiön adivasiyhteistyöstä:

Ohjelmakoordinaattori Kari Bottas, kari.bottas (at) siemenpuu.org, puh. 050 5691478

 

 

Maat: