Mekongin alue: kestävä energiapolitiikka

Mekong-joen alueella energiantuotanto, erityisesti sähköntuotanto, on muuttunut nopeasti alueelliseksi liiketoiminnaksi. Kiinan, Thaimaan ja Vietnamin taloudet laajenevat nopeasti. Sähköä, kuten muitakin raaka-aineita, tuodaan entistä enemmän etenkin Laosista ja Burmasta (Myanmar), joissa on mittavat luonnonvarat mutta vähän omaa kulutusta.

Mekongin jokilaaksossa on käynnissä massiivinen padonrakennusbuumi. Mekongin sivujokien patoja on rakennettu tai rakenteilla kymmenittäin, minkä lisäksi Mekongin pääuomaa on alettu padota vientisähköä varten Laosissa. Burmassa on Thaimaan ja Kiinan tukemia patohankkeita ja Vietnamissa oma suuri vesivoimaohjelmansa.  Patojen lisäksi Pohjois-Laosiin aiotaan rakentaa valtava ruskohiilivoimala ja Vietnamilla ja Thaimaalla on suunnitelmat ydinvoimaloiden rakentamisesta.

Suurilla voimalahankkeilla on merkittäviä haittavaikutuksia luonnonympäristöön ja paikallisyhteisöjen elämään. Esimerkiksi Mekongin pääuoman patoaminen voisi tutkimusten mukaan romahduttaa joen kalakannan ja siten heikentää kymmenien miljoonien ihmisten ruokaturvaa. Kalat ovat kambodzhalaisten ja laosilaisten tärkein eläinproteiinin lähde.

Energiahankkeet suunnitellaan hyvin keskusjohtoisesti ja usein päätöksentekijöillä on niissä eturistiriita, eli he hyötyvät taloudellisesti suurista rakennushankkeista tai voimaloiden toiminnasta. Maiden virallisissa energiasuunnitelmissa kulutuksen kasvu yliarvioidaan, mikä johtaa liian voimalakapasiteetin rakentamiseen.

Joskus paikalliset ihmiset ja kansalaisliikkeet pystyvät lykkäämään voimalahankkeita (varsinkin Thaimaassa), mutta se johtaa hankkeiden siirtymiseen toisille paikkakunnille tai maihin, joissa voimaloiden vastustaminen on vaikeaa. Tämän vuoksi järjestöjen, tutkijoiden ja kansalaisliikkeiden alueellinen verkostoituminen ja kampanjayhteistyö on tärkeää.

Yksittäisten voimaloiden vastustaminen ei kuitenkaan riitä, vaan keskeistä on se, että kunkin Mekong-maan kansalaisyhteiskunnat pyrkivät vaikuttamaan virallisten energiasuunnitelmien tekoon jo energiasektorin ”ylävirralla”. Kansalaiskeskustelun avaamiseksi ja päätöksentekoon vaikuttamiseksi tarvitaan sekä tutkimustietoa että aktiivista tiedottamista niin alueellisen energiatuotannon kasvuun vaikuttavista intresseistä kuin maiden rajat ylittävistä pääomavirroista ja hankkeiden negatiivisista vaikutuksista.

Energiasektorin kehitys Mekongin alueella pitäisi olla demokraattista, taloudellisesti järkevää, ympäristöllisesti kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Tämän vuoksi Siemenpuu tukee sellaisen energiapolitiikan kehittämistä, mikä perustuu hajautettuihin ja uusiutuviin energiamuotoihin sekä realistisiin energiasuunnitelmiin.

Siemenpuun kumppanina on vuonna 2008 perustettu alueellinen Mekong Energy and Ecology Network (MEE Net) -verkosto, johon kuuluu nelisenkymmentä järjestöä tai tutkimuslaitosta kaikista Mekongin alueen maista: Burmasta (Myanmar), Kambodzhasta, Laosista, Thaimaasta, Vietnamista sekä Kiinan Yunnanin maakunnasta. MEE Netin aktivistitutkijat tekevät energiapoliittisia selvityksiä ja vaikuttamistyötä.