Intia: adivasi-alkuperäiskansojen oikeudet

** Tätä sivua ei enää päivitetä. Siemenpuun vanhat alueelliset ohjelmat olivat käytössä vuoden 2017 loppuun saakka. Adivasihankkeet kuuluvat nykyään biokulttuuriset oikeudet -rahoituskokonaisuuteen. **

Siemenpuun adivasi-ohjelma toimii Intian alkuperäisyhteisöjen metsäelämää, metsän käyttöä ja suojelua koskevien oikeuksien vahvistamiseksi noudattaen adivasien oman elämänperinnön tarpeita. Ohjelma hyödyntää vuonna 2006 säädettyä metsäoikeuslakia, jonka valmistelua ja täytäntöönpanoa adivasit ovat ohjelman kautta pyrkineet edistämään.

Maailma säilyttää biodiversiteettiä vain, jos ihmiset ylläpitävät elämäänsä niin, ettei se syrjäytä maan oman biodiversiteetin, kuten istuttamattoman luonnonmetsän uusiutumista. Biodiversiteetin syrjäyttämisessä tai säilyttämisessä keskeistä on ihmisten asutuksen, viljelysten, tuotannon ja kulttuurin muodot.

Adivasien metsäalueilla ihmiselämää ylläpidetään sangen pienellä tilalla verrattuna moderneihin elämänmuotoihin. Henkilöä kohden tarvittu kuutiometrimäärä itsestään uusiutuvaa, istuttamatonta metsää jää vähäiseksi siihen sopeutuneen elämänmuodon seurauksena – adivasit mieltävätkin olevansa osa metsää, mikä on eri asia kuin ”asua metsässä”. Huolimatta Intian luonnonmetsien suhteellisesta vähäisyydestä noilla alueilla elää noin sata miljoonaa adivasia – enemmän ihmisiä kuin missään muualla maailmassa.

Noin 30 miljoonaa adivasia on häädetty elinalueiltaan Intian 65 itsenäisyysvuoden aikana. Häätöjen syinä ovat olleet erilaiset kehityshankkeet, kuten kaivosten ja suurpatojen rakentaminen. Hallinto, teollisuus ja valtakulttuuri uhkaavat loppujakin adivasien maita ja metsiä. Uhattuina ovat yhteisöjen paikalliseen ympäristöön sopeutuneet elämänperinnöt. Myös paikalliset oikeudet ovat jääneet melko tuntemattomiksi niin hallinnolle kuin suurelle yleisöllekin.

 

Adivasi-dialogin vahvistamista

Adivasiyhteisöjen on usein vaikea puolustautua hallintoa ja suuryhtiöitä vastaan pelkin paikallisin voimin. Siksi tarvitaan eri alueiden adivasiryhmien välistä yhteistyötä ja kansalaisliikkeitä.

Intian laki, oikeus ja hallinto ovat viime aikoina tunnustaneet yleisellä tasolla aiempaa selvemmin kansainväliset ja kansalliset sitoumuksensa adivasien kollektiivisten yhteisömetsäoikeuksien ja erityisen haavoittuvien heimoryhmien elinalueiden yhteisöoikeuksien suhteen. Ne viranomaiset, joiden pitäisi rekisteröidä ja laillistaa yhteisöjen perinteiset tapaoikeudet, eivät kuitenkaan tunne lukuisten heimojen perinteisiä tapaoikeuksia. Niillä ei myöskään ole käsitteellistä tai hallinnollista kriteeristöä tai välineistöä tätä rekisteröintiä varten.            

Adivasiyhteisöjen tapaoikeudet ovat määrittyneet kunkin alueen ominaispiirteiden, elinehtojen ja perinteisten työmuotojen pohjalta yhteisöllisinä oikeuksina. Näitä perinteitä ovat muun muassa kiertokaskiviljely, bambutyö, perinnetieto ja -parannus, metsätuotteiden keräily ja yhteisömetsänhoito. Tällaisten elämänkäytäntöjen ja niihin sisältyvän perinteisen työn oikeuksissa on paljon sellaista, joka yhdistää niitä harjoittavia, jopa etäällä toisistaan olevia sekä kieleltään ja kulttuuriltaan eroavia yhteisöjä.  

On siten tärkeää, että nämä eri alueilla asuvat heimoyhteisöt pystyvät kampanjoillaan ja kansalaisliikkeillään saamaan julkisuutta näiden oikeuksien ilmaisemiselle ja käsittelylle. Jos adivasiyhteisöt saavat oikeutensa helpommin tunnustetuiksi ja rekisteröidyiksi, estää se paremmin hallintoa ja kaupallisia toimijoita ottamasta, tuhoamasta tai saastuttamasta heidän maitaan, metsiään ja vesiään.

Siemenpuun NAA-ohjelman kumppanina on adivasiverkosto National Adivasi Alliance (NAA). Verkoston aktiivit toimivat adivasiyhteisöjen itsehallinnon ja kulttuuriperinnön vahvistamiseksi sekä pakkosiirtojen ja ympäristöuhkien estämiseksi. Verkoston ja sen jäsenjärjestöjen hankkeet jatkavat työtä adivasiyhteisöjen laillisten metsäoikeuksien toteuttamiseksi, kyläyhteisöelämän kestävien omavaraistaloudellisten mallien, kuten yhteisömetsänhoidon ja perinneparannuksen, elvyttämiseksi.

 

National Adivasi Alliance -yhteistyöohjelma evaluoitiin 2015-16. Evaluaation keskiössä oli Intiassa vuonna 2006 voimaan tulleen metsäoikeuslainsäädännön toimeenpano ja siihen liittynyt NAAn jäsenjärjestöjen oma ja yhteinen toiminta vuosina 2013-15. Arvioinnissa todettiin, että NAAn jäsenet ovat yhdessä ja kukin tahollaan tehneet merkittävää työtä metsäoikeuslakia koskevan tietämyksen ja toimeenpanon osaamisen edistämiseksi sekä yhteisöissä että myös viranomaisten parissa. Lisäksi NAAn toiminta on vahvistanut sen piirissä olevien adivasien identitettiä, johtajuutta ja uskoa omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa myös viranomaistoimintaa ohjaavasti. Monissa hankkeissa myös naisten ja nuorten rooli metsäoikeuksien edistämisessä on nostettu kiitettävällä tavalla esille. Lataa tästä englanninkielinen NAA-evaluaatioraportti (pdf, 800 kt).

Vuonna 2015 Siemenpuu teetti omaa päätöksentekoaan varten selvityksen kiertokaskiviljelyn muodoista ja merkityksistä Intian alkuperäiskansayhteisöille. Society for Promotion of Wastelands Development (SPWD) -järjestön tutkijoiden tekemään selvitykseen liittyi osuudet paikallisista ympäristöllisistä, sosiaalisista, taloudellisista ja terveyteen littyvistä vaikutuksista, sekä kaskiviljelyn vaihtoehdoiksi tarjotuista toimeentulon muodoista. Selvitykseen pohjautuva artikkeli julkaistiin Jharkhand Journal of Development and Management Studies -lehdessä (pdf, 0.1 Mb)

 

Siemenpuun NAA-ohjelmaryhmän tekemä kuvallinen kooste adivasien metsäelämästä (pdf, huom. suuri koko 65 Mt) alueilta, missä Siemenpuu on tukenut adivasien oikeuksia.

Ville-Veikko Hirvelän matkaraportti keväältä 2012 (pdf, 2,3 Mt), jolloin hän vieraili adivasiyhteisöissä ja -järjestöissä useiden osavaltioiden alueelta

 

NAA-ohjelmaryhmäläisten tekemiä videoita

Video adivasien metsäelämästä

 

Video perinneparantajista Guneista Udaipurin piirikunnassa Rajastanissa. Siemenpuu on tukenut perinneparannushankkeita Intiassa.

 

Videohaastattelu Safe the Forest Movementin kampanjasta kaivoshanketta vastaan Jharkhandin osavaltiossa

 

 

Sorry no projects available.

BIRSA (Bindrai Institute for Research, Study and Action) toimii JJBA:n (Jharkhand Save the Forest Movement) tilivastuujärjestönä.

Intian Keralassa toimiva VOICE (Voluntary Organisation for Innovative and Collective Education) –järjestö on tilijärjestönä Adivasi Aikya Samiti (AAS) -järjestön toteuttamassa ja Siemenpuun tukemassa hankkeessa, jossa on vahvistettu eräiden adivasi-yhteisöjen kestäviä toimeentulonmuotoja sekä metsäoikeuslainsäädännön toimeenpanoa. 

Jagran Jan Vikas Samiti (JJVS) perustettiin 1990 vastaamaan eteläisen Rajasthanin alkuperäisyhteisöjen syrjittyyn asemaan, jossa he elävät vailla hyötyjä hallinnollisista tuista tai alueen kehitysohjelmista. Alue on ekologisesti herkkää, Tharin autiomaan laitamilla, ja sen alkuperäiskulttuurit ovat sopeutuneet herkän elinympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen osana perinteisiä elinkeinojaan. JJVS:n tavoitteena on tarjota välineitä ja tietoja paikallisille alkuperäisyhteisöille, niin että ne voivat voimaantua.

Adiwasi Samta Manch (ASM) on adivasi-naisten johtama järjestö, joka toimii Chhattisgarhissa, Bastarissa, edistäen alueen heimoyhteisöjen arvojen ja niiden elämän ihmisarvon toteutumista. Sekä ASM:n hallitus että työntekijät koostuvat pääasiassa adivasi-naisista.

Natya Chetana (tiedostamisen teatteri) on Orissassa toimiva yhteisöteatteri, joka perustettiin ja rekisteröitiin vuonna 1986. Sen tarkoituksena on kulttuurisen toiminnan kautta lisätä yhteiskunnallista tietoisuutta, herättää keskustelua ja tukea sosiaalis-poliittisia liikkeitä. Ryhmä asuu yhteisössä, Orissan pääkaupungin ulkopuolella perustamassaan teatterikylässä. Ryhmä on luonut teatterimetodin, jonka sen on nimennyt CYCO-teatteriksi, psykologiseksi pyöräteatteriksi.

BKS Kodagu koostuu jenukuruba, bettakuruba, malekudiya, (pani-)yarava ja soliga -adivasien toiminnasta Kodagun alueella Karnatakassa. Adivasit ovat eläneet Kodagun metsissä ikimuistoisista ajoista asti, mutta tähän asti heille ei ole tunnustettu oikeuksia maihin ja metsiin, ja heiltä on evätty perinteisten elinehtojensa lisäksi myös modernin ihmisarvoisen elämän perusvälttämättömyydet. BKS Kodagun hankkeen tilijärjestönä toimii Coorg Organisation for Rural Development (CORD).

Paribartan on NAA-verkoston jäsenjärjestö. Paribartanin voimakaksikon muodostavat Subhransu Swain ja Sudhansu Mohan. He ovat sosiaalityön ammattilaisia ja tapasivat toisensa opiskeluaikoinaan yliopistolla. Paribartanilla on yhteensä 14 työntekijää, joista suurin osa on kylätyöntekijöitä, joista jokaisella on vastuullaan tietty määrä kyliä. Paribartan toimii 60 kylässä Pallaharassa, Orissassa aktivoiden kylien naisryhmiä yhteisömetsänhoitoon, pienmetsätuotteiden ja yrttien tuotantoon, metsäoikeuskampanjointiin sekä luonnonmukaiseen viljelyyn.

CAFAT (Collective for Action of Forest Adivasi in Tamil Nadu) on paliyan-heimojen alueella Tamil Nadun lounaisosissa (Madurain, Thenin, Dindugalin, Virudhunagarin ja Thirunelvelin metsäalueilla) toimivien 5 järjestön verkosto. Paliyaneihin kuuluu n. 6000 perinteisiltä elinehdoiltaan metsästäjä-keräilijöihin kuulunutta perhettä eteläisten Länsi-Ghatien vuoristossa Tamil Nadussa ja Keralassa.

CAFAT on perustettu edistämään paliyanien kansanliikettä oikeuksiensa vahvistamiseksi ja siihen kuuluvat järjestöt ovat: 

Seba Jagatin päätavoite on oikeudenmukaisen, kestävän ja osallistavan yhteiskunnan luominen käyttämällä paikallisia voimavaroja ja ihmisten organisointia kunnioittaen jokaisen omanarvontuntoa ja itsekunnioitusta. 

Dishan tavoitteena on toimia tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen perustuvan kestävän yhteiskunnan aikaansaamiseksi:

- Tehdä yhteisöt valmennuksen, vaikuttamistyön, verkostoitumisen ja osallistumisen kautta kykeneviksi kestävään ja itsehallinnolliseen alueensa voimavarojen käyttöön ja oikeuksiensa toteuttamiseen

- Edistää ihmisten osallistumista luonnonvarojensa suojeluun ja adivasien, naisten, daliittien ja muiden marginalisoitujen ryhmien tietoisuutta oikeuksistaan

Sivut

20.12.2016

[Tanja Seppänen] Saavumme Jurakhamanin kylään, jossa on juuri alkanut uskonnollinen Kartik Purnima -festivaali. Ihmiset ovat asettautuneet alttareiden eteen pihoillaan ja valmistautuvat nyt ensimmäisiin seremonioihin. Tulevien päivien aikana kyläläiset omistautuvat muun muassa pyhälle puulle tulsille. Paikalliset perinneparantajat käyttävät tulsia lääkeyrttinä monenlaisten vaivojen hoitoon.

15.9.2014

Parivartan-järjestön hankkeessa tuetaan bambutyöntekijöitten oikeuksia harjoittaa heidän perinteistä elinkeinoaan. Intian metsäoikeuslaki oikeuttaa heimoja keräämään metsätuotteita alueillaan, mutta lain toimeenpano on ollut puutteellista.