Siemenpuun tuella maaoikeuksia ja adivasi-johtajia

[Marko Ulvila] Tammikuun puolivälissä viitisenkymmentä Siemenpuu-säätiön tukeman intialaisen National Adivasi Alliance (NAA) -verkoston aktiivia kokoontui Udaipurissa vaihtaakseen kokemuksia ja suunnitellakseen tulevaa. Toisin kuin monissa intialaisissa kokouksissa, tässä osallistujista kolmannes oli naisia, monet heistä alkuperäiskansojen edustajia eli adivaseja. Osallistujat tulivat eri puolilta Intiaa kymmenestä osavaltiosta. Isäntänä toimi Jagran Jan Vikas Samiti -järjestö.

Kokouksen ensimmäisen päivän yleiskokouksessa käytiin läpi lyhyesti kunkin järjestön toimintaa ja saavutuksia. Vähän enemmän aikaa käytettiin kunkin alueen kuulumisiin. Näiden jälkeen kuultiin SADED:n tutkijana toimineen Asit Dasin puheenvuoro adivaseista maanviljelijöinä mm. tulevien vaalien kannalta ja Jagdish Purohitin puheenvuoro adivasien isommista haasteista, ml. maiden menettäminen.

 

Kokouksen toisen päivän aamuna oli NAA:n ydinryhmän kokous. Siinä järjestöt päättivät yksimielisesti jatkaa NAA:n toimintaa Siemenpuun tuen päättymisestä [vuoden 2019 lopussa, UM:n vaatimuksesta] huolimatta. Kertoivat olleensa yhteydessä mm. Tenure Facilityyn ja WIPRO-yhtiön omistajan Azim Premji Foundationiin. Päättivät niinikään kerätä 5.000 rupiaa (n. 65 euroa) kultakin järjestöltä jäsenmaksua.

NAA-verkosto on selvästi osallistujilleen tärkeä, koska moni oli tullut pitkien taipaleiden takaa. Osa oli tullut vain yhden päivän varsinaista NAA-kokousta varten. Ydinryhmän päätös jatkaa NAA:n toimintaa Siemenpuun tuen päättymisestä huolimatta kertoo niin ikään siitä, että verkostolla on selvästi merkitystä rahoituksen kanavoinnin yli.

Siemenpuun tuki kasvattanut adivasi-johtajia

Päivien keskusteluissa uutena vahvana saavutuksena nousi esiin adivasien omien johtajien kasvu ja merkityksen nousu NAA:n yli kymmenvuotisen toiminnan aikana. Vierailut muiden yhteisöjen ja järjestöjen luo, osallistuminen koulutuksiin ja tehtävät mm. metsäoikeustyön tiedotuksessa ja hakemusten edistämisessä on kasvattanut adivasien itsetuntoa ja osaamista siten, että monesta on tullut yhteisössään ja piirikunnassaan tunnustettu johtaja. Jotkut ovat saavuttaneet asemaa myös osavaltion ja valtakunnankin tasolla.

NAA-hankkeiden keskittyminen metsäoikeustyöhön laajemman adivasien oikeuksien puolustamisen sijaan sai jonkin verran arvostelua. Siemenpuussa on ajateltu, että metsäoikeuslain toimeenpanossa on nyt auki mahdollisuuksien ikkuna, joka saattaa sulkeutua milloin vain. Kun ottaa huomioon Jagdish Purohitin arvion siitä, että erilaiset kehityshankkeet (ml. uusituva energia) vie tulevan vuosikymmenen aikana tuplasti enemmän adivasien maita kuin mitä metsäoikeusprosessista heille tulee, laajemman intervention kaipuu on ymmärrettävää.

 

Metsäoikeustyössä Jharkhandin ryhmät vaikuttivat saavuttaneen eniten perhekohtaisia maaoikeuksia. Siellä on oltu liikkeellä asenteella, että jo hakemuksen jättäminen tuo oikeuden. Lisäksi he ovat saaneet pystyyn naisten osuuskunnan, jonka avulla adivasit saavat keräily- ja kasvatustuotteistaan selvästi paremmin tuloa. Toinen ääripää on Tamil Nadu, jossa vasta oikeusvalituksen jälkeen osavaltio edes käynnisti metsäoikeusprosessin ja toteuttaa sitä puolivillaisesti. Myös Keralassa ollaan aika pysähtyneessä tilanteessa. Kokonaisuutena Siemenpuun tuella on saatu toteutuneiden metsäoikeuksien avulla merkittävää parannusta tuhansien adivasi-perheiden hyvinvointiin ja asemaan. Katso vuosien 2016-2017 tuloksista tästä uutisesta ja 2018 päättyneiden hankkeiden tuloksista tältä sivulta.

Kokouksen keskustelujen yhtenä teemana oli adivasi-nuorison kiinnostuksen suuntautuminen moderniin ja kaupunkeihin metsäelämän sijaan. Tämä on universaali ilmiö ja Siemenpuun tai NAAn voimin tuskin juurikaan käännettävissä. Jagran on saanut perinneparannuksen guni-tehtäviin nuorisoa mm. sen avulla, että he pyörittävät austraalialaisille naturopateille muutaman viikon harjoittelupalvelua ja tätä kautta nuoret ovat kiinnostuneet luonnonparantamisesta enemmän ja kouluttautuneet alalle. Metsätuotteiden myyntimahdollisuudet tukevat myös jonkin verran kylissä pysymisen houkuttavuutta.

Marko Ulvila, 23.1.2019
Kirjoittaja on Siemenpuun hallituksen puheenjohtaja

 

 

Ohjelma: Metsäyhteisöjen biokulttuuriset oikeudet