Siemeniä pelastamassa Latinalaisessa Amerikassa

[Mervi Leppäkorpi] Joukko erilaisia Latinalaisen Amerikan toimijoita kokoontui Mexico Cityyn toukokuun lopussa seminaariin keskustelemana siemeniin liittyvistä ongelmista – ja ratkaisuista ongelmiin. Mukana oli alkuperäiskansa- ja viljelijäjärjestöjä sekä ympäristöjärjestöjä, joiden kanssa Siemenpuu-säätiö on toiminut pitkään yhdessä. Seminarin kutsuivat koolle Acción por la biodiversidad, GRAIN ja ETC Group. Kaikilla niillä on jonkinlainen yhteys viljelijöihin ja kokemusta viljelyperinnettä uhkaavista politiikoista ja laeista.

Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin erilaisia uhkia, jotka vaarantavat paikallisten lajikkeiden säilymisen. Epäsuorasti kyse on lähes aina omistajuudesta: kenen siemenet ovat? Keille ne kuuluvat ja voiko niitä omistaa? Seminaarin lopuksi dokumenttielokuva ”Semillas ¿bien común o propiedad corporativa?” sai maailman ensi-iltansa. Dokumentissa avataan siementen ja maanviljelyksen merkitystä koko ihmiskunnan ja kulttuurien kehittymiselle ja tuodaan meidät tähän päivään. Katso video (espanjaksi).

Bioteknologia

Bioteknologian kritiikki ei rajoitu vain geenimuunteluun, vaan alkaa jo vihreästä vallankumouksesta ja sen mukana vakiinnutetuista teollisista viljelykäytänteistä: suuren mittakaavan yksilajiset viljelmät, koneistaminen ja erilaiset kemialliset suojelu- ja torjunta-aineet tunnistetaan ongelmaksi sekä luonnon monimuotoisuudelle että viljelykasvien variaatioiden säilymiselle. Viime vuosisadalla kolme neljännestä perinteisistä viljelykasveista hävisi maatalouden siirtyessä yhä enemmän tiettyjen siemenlajien viljelyyn.

Tämän hetken suuri huoli on geenimanipuloitujen kasvien leviäminen ympäristöön ja risteytyminen alkuperäislajikkeiden kanssa. Maailmanmarkkinoita hallitsevien monikansallisten yhtiöiden fuusioita pidetään riskinä. Jo nyt puolet kaupallisten siementen maailmanmarkkinoista on kolmen yrityksen käsissä.

Lainsäädäntö

Elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen (UPOV) toimeenpano on aiheuttanut päänsärkyä Latinalaisen Amerikan pienviljelijöille kun sopimusta on pantu toimeen lainsäädännön tasolla. Siementen muuttuminen patentoitaviksi hyödykkeiksi ja sitä myötä yksityisomaisuudeksi on tuonut pienviljelijöille uusia huolia. Entä jos joku patentoi sukupolvien ajan yhteisössä jalostetut lajikkeet ja kieltää niiden viljelyn muilta? Omien lajikkeiden patentointi ei näytä ratkaisulta esimerkiksi niissä yhteisöissä, jotka eivät pidä yhteisen omaisuuden omistamista mahdollisena.

Esimerkiksi Costa Ricassa uudella lainsäädännöllä kaikki viljelylajikkeet halutaan rekisteriin viljelijä- ja alkuperäiskansayhteisöjen vastustuksesta huolimatta. Lain pelätään rajoittavan perinteisiä jalostusmenetelmiä, sillä jalostuskriteerit on tehty yritysten tarpeisiin.

Yhteinen omistajuus

Koko Latinalaisen Amerikan alueella viljelijät ja erilaiset järjestöt ovat nousseet vastarintaan. Siementen yhteisen omistajuuden koetaan olevan uhattuna. Yksilajisiin viljelmiin ja geenimuunneltuihin kasveihin liittyviä riskejä pidetään uhkana viljelylle ja biodiversiteetille. Eri maissa on löydetty erilaisia keinoja: Kolumbiassa on perustettu viljelijöiden omia siemenpankkeja. Hondurasissa viljelijä- ja alkuperäiskansajärjestöt haastoivat uuden, siementen jakamisen ja kierrättämisen kieltävän lain. Kolumbiassa perustuslakituomioistuin hylkäsi vastaavan lain, koska alkuperäiskansoja ei konsultoitu ennakkoon ja heidän oikeutensa yhteisönä voisivat olla uhattuina. Lisäksi laki mahdollistaisi biodiversiteetin vahingoittumisen. Via Campesina on ollut muotoilemassa vaatimusta siementen ymmärtämisestä viljelijöidensä hallussa olevaksi yhteisomaisuudeksi.

Seminaarissa ja dokumenttielokuvassa jaettiin näitä kokemuksia ja malleja, joista muut samanlaisten ongelmien kanssa eri alueilla painivat viljelijät voivat hyötyä: siemenpankkeja, siementen jakamista naapureiden kesken, paikallisten markkinoiden kehittämistä ja juridisia kamppailuja, jotka voivat auttaa säilyttämään oikeuden jatkaa perinteisiä viljelymenetelmiä siementen omistajuuden ollessa uhattuna. Agroekologisista viljelymenetelmistä on tulossa yhä tärkeämpi osa vastarintaa.

Mervi Leppäkorpi, 22.6.2017

Kirjoittaja on Siemenpuu-säätiön Latinalaisen Amerikan ohjelmaryhmän jäsen