Keräilijä-viljelijöiltä matto jalkojen alta Brasiliassa, Argentiinassa vaiennetaan kansalaisyhteiskuntaa

[Kirsi Chavda] Brasilian Amazonian kuminkerääjien liike alkoi vaatia keräilijäreservaattien perustamisesta Chico Mendesin johdolla vuonna 1985. Sen jälkeen keräilijäväestö on saavuttanut valtavia harppauksia. Amazoniaan on perustettu 129 kollektiiviseen maan ja luonnonvarojen hallintaan perustuvaa keräilijäsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala ylittää 40 miljoonaa hehtaaria. On perustettu valtion tukemia keräilytuotteiden minimihintajärjestelmiä, joihin on sisällytetty 15 keräilytuotetta. Keräilyelinkeinoja on myös kehitetty erilaisten teknisen tuen ohjelmien avulla. Keräilijäsuojelualueista 13 on perustettu vuodesta 2009 lähtien, eli Siemenpuu-säätiön tukiessa Amazonian keräilijäliikettä osana Latinalaisen Amerikan ohjelmaansa.

Mendes murhattiin vuonna 1988 luonnonvarojen ja maatyöläisten oikeuksien puolustamiseksi tekemänsä työn vuoksi. 29 vuotta myöhemmin istumme läppärin ääressä Manauksessa keräilijäväestön liikkeen (Conselho Nacional das Populações Extrativistas, CNS) nuorisosihteerin Dione Torquaton kanssa päivittämässä Siemenpuun tukeman hankkeen kuulumisia. Torquato oli yksivuotias Mendesin murhan aikaan. Ympäristö- ja ihmisoikeustyön vaarallisuus ei ole ajan myötä hälventynyt; Torquato kertoo hiljan pelänneensä palaisiko elävänä sovittelemasta maakonfliktia Rio Ouro Preton suojelualueelta. Brasilia kilpailleekin jälleen maailman ympäristö- ja maaoikeuksien puolustajille vaarallisimman maan tittelistä, sillä alustavan arvion mukaan vuonna 2017 menetti henkensä 65 aktivistia.

 

Vuonna 2016 CNS juhli 2.6 miljoonan lisähehtaarin saamista keräilijäsuojelun piiriin Amazoniassa. Vuoden 2017 kuulumisia kertoessa Torquaton ilmeestä huokuu huoli. Vuoden mittaan vanhoille suojelualueille on hyväksytty käyttölupia, mutta yhtään uutta suojelualuetta ei ole perustettu Michel Temerin hallituksen toimesta. Maatalousreformiin liittyvää lainsäädäntöä on muutettu siten, että keräilijäsuojelualueiden maita voidaan myydä tai ottaa kaivannaisteollisuuden käyttöön. Kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia keräilijäväestölle tärkeisiin politiikkaprosesseihin on heikennetty ja yhteistyöelimet jätetty ilman toimintabudjettia. Suojelualueiden metsänhoitosuunnitelmien laatimisprosessien osallistavuutta ollaan ohentamassa.

Valtion budjetti vuodelle 2018 puhuu karua kieltä: 79 % leikkaus maanhankintaan maatalousreformin puitteissa edelliseen vuoten verrattuna, 77 % leikkaus teknisen tuen ohjelmaan, 57 % leikkaus maaseudun naisten taloudelliseen järjestäytymiseen, 100 % leikkaus alkuperäiskansa- ja perinteisten yhteisöjen kestävään kehitykseen, 57 % leikkaus elintarvikkeiden osto-ohjelmaan, 100 % leikkaus köyhien suojelualueilla elävien perheiden Bolsa verde -tukeen, ja niin edelleen. Monista näistä ohjelmista on leikattu jo edellisinä vuosina, joten kuluvan vuoden budjetit vastaavat alle 10 % vuoden 2015 tasosta. Brasilian hallitus vetää 30 vuotta kudottua mattoa sosiaalisesti oikeudenmukaisen metsiensuojelun ja maaseudun köyhimmän väestön alta.

***

Alkuperäiskansojen ja pienviljelijöiden oikeudet, monimuotoinen maatalous ja kansalaisyhteiskunnan vapaa ääni eivät maistu myöskään naapurimaa Argentiinan presidentin Mauricio Macrin hallitukselle. Maassa arvuutellaan millainen rooli viranomaisilla on ollut Santiago Maldonadon elokuisessa katoamisessa ja kuolemassa mapuche-kansan mailla. Hän osallistui siellä mielenosoitukseen koskien Benetton-yhtiön villantuotantoon käyttämää maata. Marraskuussa samalla alueella poliisi ampui takaapäin mapuche-nuoren Rafael Nahuelin yhteisöön kohdistuneen häädön yhteydessä.

Maailman kauppajärjestön (WTO) joulukuisen ministerikokouksen isäntämaana Argentiina kunnostautui yrittämällä hiljentää niin paikallisen kuin kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan kriittiset äänet. WTO:n kokouksen alla kansalaisyhteiskunnan varjokokousta järjestäneen Observatorio Petrolero Sur -järjestön toimistoon murtauduttiin ja sieltä vietiin rahaa sekä tietokoneita. Järjestö epäilee murtoa poliittiseksi, sillä sen sähköpostiin oli aiemmin yritetty tunkeutua, eikä ryöstön yhteydessä viety mitään samoissa tiloissa toimivilta muilta järjestöiltä.

Kokouksen aattona Argentiina järjesti yllätyksen myös itse WTO:lle käskiessään sitä turvallisuussyihin vedoten peruuttamaan jo myönnetyn akkreditoinnin yli kuudenkymmenen kansalaisjärjestön delegaatioiden osalta, ja uhkaamalla kieltää kyseisten delegaatioiden jäsenten maahan pääsyn. Yksi näistä järjestöistä oli Siemenpuu-säätiö. Useiden Euroopan maiden ja EU:n painokkaan lobbauksen tuloksena Argentiina perui porttikieltoja ja WTO uusi sitä mukaa akkreditointeja. Siemenpuun osalta allekirjoittaneen akkreditaatio palautettiin, mutta delegaatioon kuuluneen kolmen paikallisen pienviljelijänaisen porttikiellot ministerikokoukseen pysyivät voimassa. Argentiina rajoitti kansalaisjärjestöjen osallistumista myös eväämällä viisumin monelta WTO:n viralliseen kokoukseen ja varjokokoukseen osallistumista suunnitelleelta aasialaiselta ja afrikkalaiselta.

 

Ministerikokouspäivinä Buenos Airesin kaupunkikuvassa korostuivat mittavat turvatoimet. Katuja suljettiin korttelikaupalla mellakkaesteillä, joista pääsi läpi vain WTO:n kokouspassilla tai todistamalla asuvansa suljetulla alueella. Mellakkapoliiseja ja sotilaita olisi riittänyt tusina saattajaksi jokaista kaltaistani vaaralliseksi luokiteltua järjestöedustajaa kohti.

Julkisuudessa Argentiinan hallitus perusteli toimiaan Seattlen kaltaisten mielenosoitusten pelolla, mutta todellinen todenmukaisempi syy lienee hallituksen kannalta epämukavien teemojen tukahduttaminen. Porttikiellon saaneiden järjestöjen keskuudessa ei löydetty mitään yhtenevää taustaa esimerkiksi aiempiin mielenosoituksiin osallistumisen suhteen.

***

Syön kansalaisyhteiskunnan varjohuippukokouksessa lounaaksi vegaanista ’antiporvarillista hampurilaista’ ja puran kumppanijärjestömme Acción por la Biodiversidadin Carlos Vicentelle huoltani kansalaisjärjestöjen ahdingosta Suomessa. ”Niin, enpä olisi pari vuotta sitten uskonut miten paljon kansalaisyhteiskunnan tila voi taantua Argentiinassa” Vicente puuskahtaa. Varjokokouksen julkilausumassa ja ruokasuvereniteetti -teemafoorumin julkilausumassa (pdf) jaksetaan uskoa moniääniseen, oikeudenmukaiseen maailmaa. Sen rakentamiseen kannustaa runo, jonka 13-vuotias Heitor Neto on kirjoittanut kotonaan Tefén kansallismetsässä, Brasilian Amazoniassa:

 

Kirsi Chavda, 18.1.2018
Kirjoittaja työskentelee ohjelmakoordinaattorina Siemenpuu-säätiössä